2017-05-24 13:54:56

Sankarivainajat siunattiin oman isänmaan multiin

Kaatuneitten muistopäivänä 21.5. järjestettiin Lappeenrannan sankarihautausmaalla valtakunnalliset sankarihautajaiset. Tilaisuudessa siunattiin 38 Venäjältä löydettyä tunnistamattomaksi jäänyttä suomalaista sotilasta.

Sankarivainajien siunauksen toimitti puolustusvoimien kenttäpiispa Pekka Särkiö apunaan kenttärovasti Vesa Aurén, kirkkoherrat Mika Lehtola ja Juha Eklund, rovastit Jorma Taipale ja Pertti Huttunen sekä sotilaspastorit Jukka Seppänen ja Aki Lasonen

– Sankarivainajat olivat täyttämässä velvollisuuttaan – turvaamassa maan rauhaa. Nyt heidän pitkä taistelujen tiensä on johtanut viimein kotiin, totesi kenttäpiispa Särkiö siunaustilaisuuden alkusanoissa.

VALTIOVALLAN TERVEHDYKSEN tilaisuuteen tuonut pääministeri Juha Sipilä käsitteli muistopuheessaan veteraanien jättämää suomalaista perintöä  – kaveria ei jätetä.

– Isänmaan itsenäisyys ja vapaus on lunastettu kalliilla hinnalla. Uhraukset olivat valtavia. Veteraanit sekä kotirintaman miehet ja naiset tekivät suurtyön. Kaveria ei jätetty myöskään sotien jälkeisenä suomalaisen yhteiskunnan jälleenrakentamisen aikana.

– Veteraanien rivit harvenevat ja heistä nuorimmatkin ovat yli 90-vuotiaita. Samalla meille on ensimmäistä kertaa kasvamassa sukupolvi, joka ei henkilökohtaisesti tunne yhtään sodan käynyttä ihmistä. 

Sipilä kiitti Sotavainajien muiston vaalimisyhdistystä sen tekemästä sotavainajien etsintätyöstä luovutetuilla alueilla.   Yhdistys on tehnyt sitä Opetusministeriön valtuuttamana jo vuodesta 1998 lähtien. Erityiskiitoksen hän osoitti kaikille vapaaehtoisille, jotka ovat työssään noudattaneet ”kaveria ei jätetä”-periaatetta.

RUNSAS YLEISÖJOUKKO seurasi hiljentyneenä kuinka kadetit laskivat valkoiset arkut hiekkaristeineen hautaan Suomen toiseksi suurimmalla sankarihautausmaalla Narvan marssin säestyksellä. Viimeinen arkku laskettiin Porilaisten marssin ja kunnialaukauksien saattamana.

– Lopultakin he pääsivät lepoon omaan isänmaahan, kuului yleisön keskuudesta.

Haudalle hiljentyi myös 13-vuotias Onni Virtanen, joka oli saapunut Kirkkonummelta kukkatervehdystä tuomaan.

Tilaisuuden järjestelyistä vastasi Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys yhdessä puolustusvoimien ja Lappeenrannan seurakuntayhtymän kanssa. 

Seppelpartiot lähetettiin talvi- ja jatkosodan sankarivainajien muistomerkille, Äiti Karjala -patsaalle, Karjalasta tuotujen sankarivainajien,  vapaussodan sankarivainajien  sekä vakaumuksensa puolesta vuonna 1918 kaatuneitten muistomerkeille.

PAULA KIVILUOMA

KUVA

Sankarivainajien arkunkantajina toimivat Maasotakoulun 102. kadettikurssin kadetit.


 
Lue lisää
2017-05-24 13:56:59

Yhteistyötä tarvitaan ongelmista huolimatta

Avustustoiminta Karjalaan vaatii sitkeyttä ja suhteita. Rääkkyläläisellä terveyskeskuslääkäri Tapio Hämäläisellä on ollut lisäksi seitsemän Leningradissa vietetyn opintovuoden (1973–80) parkitsema paksu nahka ja pitkä pinna. 

Yhteistyöstä ja humanitaarisesta toiminnasta huomionosoituksia saanut Tapio Hämäläinen kertoi kokemuksistaan Joensuussa ”100 vuotta itärajan tuntumassa” -sarjan toukokuun tilaisuudessa.

Hämäläinen oli ensimmäisten joukossa, kun rajan avauduttua Niiralassa 1989 eri kansalaisjärjestöt ja Keski-Karjalan kunnat aloittivat yhteistyön Karjalan tasavaltaan. Maailman mitassa harvinaisen syvä elintasokuilu suuntasi työn paljolti humanitaariseksi avustustoiminnaksi.

– Apua ja tukea tarvitsivat erityisesti lapset. Sortavalan lastenkodissa oli 100 kouluikäistä lasta, kaksikymmentä 1–6 vuotiasta ja synnytyssairaalassa kymmenisen hylättyä vauvaa. Käynnistimme kummilapsitoiminnan, johon otti osaa yli sata perhettä eri puolilla Suomea.

–  Lapsia tuotiin kesäksi Suomeen, lastenkotiin vietiin vaatteita, ruokaa ja muuta tarpeellista.

 

Uskomatonta 

byrokratiaa

Tieto lasten ahdingosta kiiri Brysseliin. Siellä EU:n komission puheenjohtaja Jacques Santeurin vaimon johtama Euroopan Naiset järjestö rahoitti lastenkodin keittiöremontin. Hämäläinen oli viemässä rekkakuormaa rajan yli, kun tullissa tuli stoppi.

–  Kuormassa oli tuhansia kiloja laitteita ja muuta tavaraa. Yksi henkilö sai viedä tullitta 50 kiloa. Noin 30:lla lapsella oli kesänvieton vuoksi viisumit ja niinpä kierrätimme heitä Suomen kautta takaisin. Näin saatiin jaettua kuormaa, jokaiselle oma 50 kilon osuus. Luulin jo, että järki voitti, kun pääsimme läpi, mutta kävi niin, että tullista loppui paperi, valmiit kaavakkeet, joita täyttivät. Santeurin rouva ei uskonut, kun raportoimme aikanaan rahoittajalle.

Kansalaisjärjestöt

heikoimpien tueksi

Avustustyön ohella Hämäläinen on ollut mukana perustamassa ja tukemassa kansalaisjärjestöjä.

– On aivan oleellisesta, että on toimivia kansalaisjärjestöjä, jotka osaavat vaatia viranomaisilta ja päättäjiltä edustamilleen kuuluvia etuja ja toimenpiteitä. Kansalaisjärjestöjä tarvitaan kaikkialla kaikkein heikoimpia puolustamaan.

Järjestöjä on perustettu lasten, naisten, mielenterveysongelmista kärsivien ja esimerkiksi diabeetikkojen tueksi. Usein niin, että Hämäläinen on auttanut muita. Hänen asiantuntemuksesta, kokemuksesta ja suhteista ovat hyötyneet useat suomalaiset järjestöt, jotka ovat luoneet omia yhteistyöverkostojaan Venäjän Karjalaan.

Rahoitusta toimintaan on kanavoitu muun muassa lähilaueyhteistyövaroista, joille olisi edelleen tarvetta.

MATTI RONKAINEN

LUE LISÄÄ 25.5. 2017  ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA

Tapio Hämäläisen mielestä Karjalassa tarvitaan edelleen suomalaisten ja venäläisten yhteistyötä niin kansalaisten ja kansalaisjärjestöjenkin kuin kuntien ja valtioiden välillä.



 
Lue lisää
2017-05-24 13:59:08

Tuhansien Kirvu-kuvien tallennus etenee

Orimattilalainen, eläkkeellä oleva valokuvaaja Martti Ovaska on digitoinut Kirvu-Säätiön omistuksessa olevia vanhoja kuvia vuodesta 2014. Säätiö on kerännyt kuvia muun muassa eri kirjahankkeita varten ja esimerkiksi Kirvu kuvina –kirjaan niitä saatiin lähes kymmenen tuhatta kappaletta. 

Suurin osa kuvista on palautettu käytön jälkeen omistajilleen, mutta silti niitä on vielä useammassa laatikossa säätiön arkistossa Mäntsälässä.

– Skannaamiani kuvia on netissä tällä hetkellä noin kolme tuhatta ja määrä kasvaa koko ajan sitä mukaan, kun ehdin niitä käsitellä. Kuvat löytyvät Kirvu.fi-sivustolta, jonka kotiseutuarkistossa on linkki kuva-albumeihin, Martti Ovaska opastaa.

Netin lisäksi kuva-arkisto on tallennettu kovalevylle säätiön arkistoon.

Martti Ovaska on laatinut tallentamistaan kuvista taulukon, jossa on kaikki saatavilla ollut tieto: missä ja milloin kuva on otettu, keitä siinä on ja kuka sen on kuvannut. 

Kuvat esittävät  niin maisemia ja kylänäkymiä kuin kirvulaisia arjen askareissa ja työn touhussa, juhlissa ja harrastuksissa. Myös tunnetusta Kirvun luonnonparantolasta on omassa kansiossaan ainutkertaisia otoksia. 

Tallennettujen kuvien joukossa on runsaasti niin kutsuttuja visiittikortteja, paksulle pahville liimattuja henkilö- tai perhekuvia. Visiittikortit olivat oman aikansa käyntikortteja, joita vietiin tuliaisiksi vieraisille mentäessä. Ne olivat muodissa etenkin 1860–1920-luvulla. 

– Nykyisin visiittikortit ovat suosittuja keräilijöiden keskuudessa, Martti Ovaska tietää.

Vanhat kuvat laadukkaita

Kiitoksen Kirvu-kuvien aiheiden monipuolisesta kirjosta Martti Ovaska kohdistaa valokuvaajille, jotka kamera pyöräntarakallaan kiersivät pitkin kylänraitteja etsimässä kuvauskohteita. 

Lähes joka kylässä oli oma valokuvaajansa, joista Martti Ovaska mainitsee nimeltä Kirvun luonnonparantolan johtajan Maalin Bergströmin puolison Jaakko Bergströmin ja Juho Niemen kirkonkylästä sekä Sairalasta Hjalmar Musakan, Hilja Immelinin, Anja Hoppulan, Oskar Vaaran ja Elna Elisabet Rissasen.

– Kuvaajat olivat ammattilaisia. He paneutuivat kuvaukseen ja osasivat sommitella kohteet oikeisiin kuvakulmiin. Myös kuvattavat pitivät kuvia arvossa, sillä ateljeessa otettu potretti saattoi maksaa jopa kuukauden palkan, hän sanoo.

PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ

LUE LISÄÄ  25.5.2017 KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA

Martti Ovaska on tallentanut Kirvu.fi-sivustolle jo kolmetuhatta valokuvaa. Työsarkaa riittää edelleen.




 
Lue lisää

EVAKKOJUNA VIE KARJALAISET HAAPAMÄELLE

EVAKKOJUNA 2017 –tapahtuman 26.8.2017 pääjärjestäjinä toimivat Karjala Lehti Oy, Haapamäen Höyryveturipuisto ja K.K.T. Team. Mukana ovat myös Karjalalaisseurojen Tampereen piiri, Karjalainen Nuorisoliitto, Haapamäen Museoveturiyhdistys sekä Juupajoen, Keuruun ja Haapamäen Karjalaseurat. Keuruun kaupunki sekä Juupajoen kunta ottivat Evakkojunan avosylin vastaan ja Pirkanmaan liitto tukee tapahtumaa. Höyryveturi vie juhlijat Tampereelta Juupajoen kautta Haapamäelle ja dieseleveturi tuo junan takaisin.

 

HÖYRYVETURIPUISTOSSA järjestetään mm. Evakkomarkkinat, ruokailu, karjapalanpiirakka- ja lettukahvilat, erilaisia oheisesityksiä sekä mahdollisuus tanssia ja laulaa karaokea tai höpötellä mukavia. Päätapahtumana on kahden maamme historiaan olennaisesti liittyvän veturin seppelöinti. Muun muassa sukuseurat ja säätiöiden hallitukset järjestävät Evakkojunan rientojen oheen omia tapaamisia.

 

Lisätietoja: www.evakkojuna.fi tai Klaus Thomasson, p. 040 - 7213717, sähköposti: posti@evakkojuna.fi tai Markus Rissanen p. 040 - 701 2461.