2017-02-22 13:08:39

Karjalan historia päivitetään

Etelä-Karjalan maakuntahistoria ilmestyy vuonna 2018, mikä on monen karjalaisen mielestä liian myöhään. Historian kirjoittamiseen osallistuva filosofian tohtori Ville Laakso on puolestaan sitä mieltä, että meneillään oleva vuosi on juuri oikea aika historian kirjoittamiseen.

Etelä-Karjalan maakuntamuseossa Laakso kannusti kaikkia karjalaisia antamaan panoksensa historiankirjoitukseen. Suuren avun  ovat jo antaneet metallinilmaisulaitteilla Karjalan kunnaita tutkineet harrastajat, joiden esinelöydöt ovat mullistaneet varsinkin rautakauden historiakuvaa.

AMMATTILAISTEN PUOLELLA  DNA-tutkimusten ja paleoekologian tulokset tukevat sitä käsitystä, että Karjalan asutushistoria ulottuu paljon kauemmaksi kuin tähän asti on oletettu.

– Voimme suurelta osin unohtaa 1980-lukulaisen historiankirjoituksen. Suuri palapeli on purettava ja palat koottava uudestaan tieteidenvälisellä yhteistyöllä, Laakso kannusti.

Palapeli on täydentynyt viime vuosina uusilla osasilla, jotka kertovat Etelä-Karjalan asutuksen olevan vanhempaa kuin 1980-luvulla arveltiin. Silloin Karjala näyttäytyi keskisen rautakauden ajalta lähes asutustyhjiönä vuosina 400–800 jKr.

Nyt arvioidaan ensimmäisten suomea puhuvien tuloajankohdaksi tuota merovingiaikaa. Siitepölyanalyysit lampien ja soiden pohjasedimenteistä antavat viitteitä asutuksesta jo 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

– Vanha käsitys on, että karjalaisten kuten muidenkin suomalaisten alkukotina oli Volgan mutka kaukana kaakossa, mutta myös on mahdollista, että asutus kaakkoon tuli lännestä, ikään kuin Salpausselkää pitkin, Laakso mainitsi.

– Hyvä kysymys on, mistä asti karjalaiset tunsivat itsensä karjalaisiksi, Laakso huomauttaa. 

MARKKU PAAKKINEN

LUE LISÄÄ 23.2 ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ


KUVA

Kuurmanpohjasta entisestä Joutsenosta löytyy merkkejä maakunnan varhaisimmasta asutuksesta. Tutkimusretkellä on historianharrastaja Pekka Luoto.



 
Lue lisää
2017-02-22 13:10:38

Missä Aira, siellä ilo!

Ilon ikoni Aira Samulin luo ympärilleen viihtyisän ja lämpimän kehän, johon hän ottaa kaikki kuulijansa auliisti mukaan. Päivä Hyrsylän Mutkassa osoitti, että hän on kuin elävä kirjasto, josta niin sota- kuin muidenkin muistojen hedelmät putoavat kuin apteekin hyllyltä.

Sain mieleisen työtehtävän käydä tekemässä juttu 90-vuotisjuhlavuottaan viettävästä Aira Samulinista. Paikka: Hyrsylän Mutka, Länsi-Uusimaa. Syntymäpaikka: se alkuperäinen Hyrsylän mutka rajan takana.

Heti aamusta on luvassa bussilastillinen oululaisia. Eikun mukaan kärpäseksi kattoon. 

Oulun Ruskayhdistyksen kulttuurimatkalaiset saavat henkilökohtaisen vastaanoton, kun talon emäntä kaataa jokaiselle kahvia ruusukuppiin ja toivottaa tervetulleeksi kanelipullan kera. 

Vuoden

mittaiset synttärit

–  Olette nyt mun synttäreillä. Kun täytin 85 vuotta, vietin juhlia viikon. Nyt vietän synttäreitä koko vuoden, Aira kertoo meille alkajaisiksi. 

Virallinen syntymäpäivä on 27.2., jota juhlitaan Helsingin kodissa Bulevardilla.

Yhtä asiaa hän syntymäpäivänään pelkää, nimittäin, että hänelle tuodaan kukkia tai lahjoja.

–  Kun täytin 80 vuotta, sain pakettiautollisen kukkia, että niitä riitti kotona vessanpönttöön asti. Nyt toivon hartaasti, että mahdolliset muistamiset ohjataan Aira Samulinin säätiön tilille, josta varoja käytetään mielenterveystyöhön. 

 

KRISTIINA IJÄS

LUE LISÄÄ 23. 2017  ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA:

Aina yhtä iloinen Aira Samulin, 90 vee.











 
Lue lisää
2017-02-22 13:11:55

Sortavala on syrjäinen provinssi vailla tulevaisuutta

Sortavalassa kaikki oli hyvin, ennen kuin se menetettiin rauhanteossa Neuvostoliitolle. Tänä päivänä Laatokan Karjalan vireä ja kehittyvä aluekeskus on enää syrjäinen provinssi lähes vailla tulevaisuutta. Näin tiivistää dosentti Yury Shikalov, joka on yhtenä asiantuntijana Itä-Suomen yliopiston historian laitoksen äskettäin käynnistyneessä Sortavalalaisten vuosisata -hankkeessa.

Hankkeessa selvitetään Sortavalan väestöllisiä, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia muutoksia 1900-luvulla. Yury Shikalov keskittyy tutkimuksissaan Sortavalan kehitykseen 1950-luvulta 1990-luvulle.

Sortavala se säilyi viime sodissa suuremmilta tuhoilta ja Neuvostoliitto sai Moskovan välirauhassa 19.9.1944 varsin modernin kaupungin, jota oli 1900-luvun alusta lähtien rakennettu vilkkaasti.

Sotien jälkeen Sortavalaan kuten muuallekin luovutetulle alueelle värvättiin uusia asukkaita ympäri Neuvostoliittoa muun muassa Valko-Venäjältä ja Ukrainasta lupaamalla parempia elinoloja ja asuntoja.

Suurin osa heistä oli maaseudun asukkaita, mutta paljon oli myös armeijan ja rajavartioston upseereita perheineen. Talvisodan jälkeen vuoden 1941 alkuun mennessä Sortavalassa oli noin 12 600 asukasta ja 1950-luvun lopulla 17 600.

– Halukkaita tulijoita oli niin paljon, että määriä jouduttiin rajaamaan muun muassa esittämällä vaatimuksia ammateista, Yury Shikalov sanoo.

 Yury Shikalovin mukaan Sortavalan tulevaisuus ja jopa imago perustuivat alusta alkaen paljolti sille, mitä suomalaisilta kaupunkiin jäi. Esimerkiksi Helylän huonekalutehdas aloitti toimintansa heti 1945. Vuonna 1958 siitä tehtiin huonekalu- ja suksikombinaatti ja Sortavalasta tuli tyypillinen neuvostoliittolainen ”yhden teollisuuslaitoksen kaupunki”. Kombinaatti oli alueen suurin työllistäjä, ja se toi Sortavalalle paitsi työpaikkoja, myös rahaa sen kunnossapitämiselle.   

PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ

LUE LISÄÄ  23.2.2017 KARJALA-LEHDESTÄ



 
Lue lisää

EVAKKOJUNA VIE KARJALAISET HAAPAMÄELLE

EVAKKOJUNA 2017 –tapahtuman 26.8.2017 pääjärjestäjinä toimivat Karjala Lehti Oy, Haapamäen Höyryveturipuisto ja K.K.T. Team. Mukana ovat myös Karjalalaisseurojen Tampereen piiri, Karjalainen Nuorisoliitto, Haapamäen Museoveturiyhdistys sekä Juupajoen, Keuruun ja Haapamäen Karjalaseurat. Keuruun kaupunki sekä Juupajoen kunta ottivat Evakkojunan avosylin vastaan ja Pirkanmaan liitto tukee tapahtumaa. Höyryveturi vie juhlijat Tampereelta Juupajoen kautta Haapamäelle ja dieseleveturi tuo junan takaisin.

 

HÖYRYVETURIPUISTOSSA järjestetään mm. Evakkomarkkinat, ruokailu, karjapalanpiirakka- ja lettukahvilat, erilaisia oheisesityksiä sekä mahdollisuus tanssia ja laulaa karaokea tai höpötellä mukavia. Päätapahtumana on kahden maamme historiaan olennaisesti liittyvän veturin seppelöinti. Muun muassa sukuseurat ja säätiöiden hallitukset järjestävät Evakkojunan rientojen oheen omia tapaamisia.

 

Lisätietoja: www.evakkojuna.fi tai Klaus Thomasson, p. 040 - 7213717, sähköposti: posti@evakkojuna.fi tai Markus Rissanen p. 040 - 701 2461.