2017-08-16 12:38:41

Raja erottaa, mutta Karjala yhdistää

Karjalainen kulttuuri loisti kaikissa väreissään, iloissaan ja tansseissaan viime viikonloppuna Imatralla.  Ympäristönä oli karjalainen kotitalo tanhuoineen. Taustalla virtasi Vuoksi ja karjalaista tunnelmaa vahvistivat Imatralla myös Jääski-päivät kaupungin kulttuurikeskuksessa.

Karjalaisuus rajan molemmin puolin oli tällä kertaa teemana Etno-festivaalilla, jonka järjesti venäläinen kulttuuriseura Lyyra ry. yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton ja Imatran kaupungin kanssa.

– VUONNA 2017 haluamme tuoda esille karjalaisuuden rajan molemmin puolin Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi, korostaa Lyyran puheenjohtaja Svetlana Ranta.

Yhteistyö suomalaisten ja venäläisten karjalaisten välillä jatkuu Imatralla kolmatta vuotta. Vuonna 2015 pidettiin seminaari ja taidenäyttely suomalaisten Kalevalaiset -yhdistyksen ja Imatran Inkerien kanssa. 

Viime vuonna ensimmäinen Etno-festivaali esitteli pohjoisvenäläistä kansallispuku-, kansanmusiikki- ja käsityöperinnettä.

– Aiomme vuosittain esitellä yhden kansankulttuurin suomalaisugrilaisesta kansanryhmittymästä. Ensi vuonna esitellään mordvalaista kulttuuria ja pukeutumista, Svetlana Ranta lupaa.

KARJALAN KIELI ja kulttuuri ovat olleet uhanalaisia niin Venäjän pohjoisessa Karjalassa kuin Aunuksen seuduillakin. Ivanovan mukaan pahimmat ajat olivat Neuvostoliiton aikoina.

Suomalais-ugrilaisia sukulaiskielten puhujia ovat muiden muassa vepsäläiset, liiviläiset ja lyydiläiset. Heitä asuu Karjalan tasavallan itäosassa Petroskoin ympäristössä.

MARKKU PAAKKINEN

LUE LISÄÄ  17.8. KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA

Esko Kurppa (toinen oikealta) sai tanssiinkutsun pietarilaiselta ryhmältä.









 
Lue lisää
2017-08-16 12:41:25

Simo Lipsanen koki Pertti Pousin kohtalon

Kolmiloikkaaja Simo Lipsasen huippukunto osui heinäkuun puolivälissä Puolaan ja alle 23 -vuotiaiden EM-kilpailun hopeamitaliin. Samalla hän saattoi historiaan maamme 49 vuotta vanhan hyppyennätyksen 17 metriä.

Viime viikolla Simo karsiutui Lontoon MM -kilpailujen kolmiloikkakilpailussa tuloksella 16,54 metriä. Vauhdinotto ei sujunut, mutta kulunut kesä nosti pettyneen miehen mielen nopeasti. Edistys on ollut valtavaa, vuodessa lähes metrin lisäys tulokseen.

Seuratasolla Lappeenrannan Urheilu-Miehiä edustava Simo Lipsanen tavoitteli finaalipaikkaa ja se jäikin vain 12 sentin päähän. Toimittajamme tapasi Simon muutama viikko sitten Kalevan Kisojen tunnelmissa Seinäjoella.

– Ennen MM -kisoja harjoittelin Lappeenrannassa. Kalevan Kisojen ja MM -kisojen karsinnan välillä oli sopiva kahden viikon väli, että sai tehdä valmistavia ja kuntoa terävöittäviä harjoituksia, totesi Lipsanen.

Kalevan Kisoissa eli aikuisten yleisurheilun SM -kisoissa kolmiloikassa Simo otti kultaa tuloksella 16,82. Kilpailu oli askelmerkkien kannalta haastava, sillä Lipsasen hyväksytyissä hypyissä oli myötätuulta 1,4-3,6 metriä sekunnissa. Puolassa hän hyppäsi SE:n vastatuuleen.

Pousille tuli

sama kohtalo

Heinäkuun puolivälissä Lipsanen rikkoi Suomen vanhimman yleisurheilun Suomen ennätyksen, kun hän kolmiloikkasi Puolassa alle 23 -vuotiaiden EM-kisojen finaalissa hopealle tuloksella 17,14. Aiempi SE oli Helsingin Kisa-Veikkoja edustaneen Pertti Pousin, 71, nimissä. Pousi oli hypännyt ennätyksensä 17,00 peräti 49 vuotta sitten ja se uupui vain kolme senttiä maailmanennätyksestä.

– Pousi tuli Lappeenrantaan ennätyksen siirtäjäiskahveille onnittelemaan minua. Olin jahdannut tuota SE -tulosta pitkään ja onneksi kunnon ajoitus meni nappiin ja tuli onnistuminen Puolassa. En kuitenkaan sano ennätyksen purkaneen akkuja. Tavoittelin vieläkin parempaa tulosta Lontoossa.

Pousi hyppäsi ennätyksensä juhannuksena 1968, mutta Mexico Cityn olympialaisissa lokakuussa hän karsiutui loppukilpailusta tuloksella 15,84. Pertin nilkka oli leikattu ennen joulua ja kipsi otettiin pois helmikuussa.

JARI-PEKKA LAITIO-RAMONE

LUE LISÄÄ 17.8 2017  ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA

Kuvassa Lappeenrannan Urheilu-Miehiä edustava Simo Lipsanen kolmiloikkaa Seinäjoen Kalevan Kisoissa.



 




 
Lue lisää
2017-08-16 12:51:50

Rautaisannos Tuntematonta kolmessa Karjalassa

Karjala-lehden lukijamatka 25.–28.8.


Uteliaisuus omista juurista yhdistettynä sotahistorialliseen opastukseen saivat Eeva-Riitta Jokisen ja Mauri Palavaisen Hausjärven Ryttylästä osallistumaan Karjala-lehden lukijamatkalle. Heinäkuun viimeinen viikko seurattiin JR 8:n taistelupaikkoja. Jalkaväkirykmentissä palveli aikanaan myös tuleva kirjailija Väinö Linna, joka kokosi kokemuksestaan kirjan Tuntematon sotilas.

– Omat juureni ovat Pohjois-Karjalasta ja miehen äidin vanhemmat olivat Laatokan Karjalasta. Tämä matka antoi tosi paljon, oppaan lisäksi porukka infosi meitä lisää ja saimme uusia ystäviä, Eeva-Riitta kiitteli.

Amerikansuomalaiset Marja ja Jukka Seppänen tulivat matkalle Floridan Lantanasta ystäviensä Sirpa ja Ari Ahon kanssa. Jukan äiti oli Impilahdelta ja palveli aikanaan tarjoilijana lukijamatkalaisten ensimmäisessä yöpymispaikassa Sortavalan Seurahuoneella. Jukan isä oli Kanneljärveltä.

”Sotaa ei

nähdä näin”

Matka kirvoitti Karjala-lehden lukijoissa tukun tuntemuksia. Lähes 80 kiinnostunutta osoitti, että Tuntematon sotilas edustaa meille tärkeitä asioita. Sotakiihkoilijoita ei matkalla näkynyt; lähinnä sukunsa, Suomen ja kansainvälisen historian vaiheista sekä tietysti Venäjän Karjalan oloista kiinnostuneita.

MARKUS RISSANEN

LUE LISÄÄ 17.8.2017 KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA

Loimolasta matka jatkui Kollaan ja Säämäjärven kautta Petroskoihin. Talvisodan Kollaan rankka historia hiljensi matkalaiset.












 
Lue lisää
2017-08-16 12:51:34

LUE 17.8.2017 ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ!

•  Uudenkirkon juhlassa soivat raikkaat sävelet

• Kivennavan kihut Tampereella: Karjalaisuudden tulevaisuus näkyy entistä valoisampana

• Elämyshakuinen fyysikko Antti Servomaa kirjasi elämänsä kansien väliin

• Kirvulaiset juhlivat Iitissä ja Hiitola-juhlaa vietettiin Porissa

• Kymenlaakson tapahtumassa risteiltiin Suomen sota- ja musiikkihistoriassa

• Historiaa: Lenin kutsui Edvard Gyllingin Karjalaan

Seuraava lehti ilmestyy 24.8.2017. (numero  34)

Tilaa irtonumero : http://www.karjala-lehti.fi/index.php?p=42&c=6


 
Lue lisää
2017-08-16 12:46:46

Kolumni 17.8. 2017

Pienten hetkien suuret muistot

OUTI MULARI

Elokuu tuo mukanaan arjen. Viisivuotias on saateltu uuteen päiväkotivuoteen, koululainen on löytänyt reppunsa ja palannut pulpettiin, vanhemmat hypänneet kesälomailusta kiireiseen työsyksyyn.

Pitkään kesälomaan mahtuu kaikenlaista, ja vaikka Suomen sää ei meitä tänä vuonna aurinkopäivillä pahemmin hellinyt, tuntuu että viikot olivat touhua täynnä. On kyläilty ystävillä ja kestitty meillä piipahtavia vieraita, matkustettu yksin ja yhdessä ympäri Suomea, kieputtu huvipuistolaitteissa, nautittu konserteista, rapsutettu lampaita. Vaikka sun mitä ja vielä enemmänkin.

Loman viimeisinä päivinä kysyin jälkikasvulta, mikä oli lomassa kaikkein parasta. Esiteinin mielestä huippuhetki oli viisi vuorokautta keskellä metsää eli partioleiri kavereiden kanssa, pikkusiskon mielestä taas se, kun nukuttiin koko perhe yhdessä asuntovaunussa. Ei sen kummempia spektaakkeleita, vaan pieniä yhdessä koettuja asioita. Niitä, jotka vielä vanhanakin muistamme, mistä muodostuvat kesän värit ja maut. 

 

OMENA EI tyttärieni kohdalla kauas puusta putoa, sillä omat parhaat muistoni ovat myös näitä pieniä yhdessä koettuja hetkiä. Tämän kesän ehdoton kohokohta oli Europeade, viikko jolloin 6500 eurooppalaista täyttivät Suomen Turun tanssilla ja laululla.

Viikko, jota ei voi sanoin kuvailla niille, jotka eivät paikalla olleet. Tapahtuma, joka omalla positiivisuudellaan toi hymyn huulille joka aamu, tunnelmallaan tempasi juhlimaan yömyöhään asti, ja jossa jokainen sai ylpeydellä esitellä osaamistaan ja kansanperinnettään.

Sain juontaa lavalle ryhmiä Euroopan kaikilta laidoilta, nähdä taidokkuudessaan huikaisevia esityksiä, pyöräillä pitkin Aurajoen rantaa kansallispuvun helmat hulmuten, vaihtaa lukemattomia halauksia ja poskisuudelmia, kuulla tarinoita kunkin kansan tavoista ja perinteistä. Sunnuntain päätösjuhlassa en voinut olla kuivin silmin, vaan Euroopan lasten yhteinen letkajenkka ja 600 suomalaisen tanssijan juhlavalssi vyöryivät yli kuin liikutuksen hyökyaalto. Miten hienoa voimmekaan saada aikaan – yhdessä!

 

OIKEASTAAN ON väärin kutsua Europeadea tapahtumaksi. Se on eurooppalainen ystävyysviikko, syntyjään Euroopan Yhteisön rauhanliike, jonka perusperiaatteiden äärelle meidän jokaisen tulisi hetkeksi pysähtyä.

”Unity through diversity” eli moninaisuuden luoma yhtenäisyys on arvo, jota jokaisen meistä tulee vaalia ja kunnioittaa. Europeade oli kansanperinteen juhla, jossa virallinen taho antoi puitteet, mutta osallistujat loivat sisällön. Tiukasti harjoitellut ja tarkkaan hiotut latvialaisten nuorten esitykset, enemmänkin yhdessäoloon ja oluenjuontiin keskittyvät sveitsiläiset herrasmiehet – kaikki yhtä tärkeitä osallistujia, jokainen omalla tavallaan yleisölle ainutlaatuinen. Tästä periaatteesta voisi jokainen tapahtumajärjestäjä ottaa oppia. Miettiä ennemmin, mitä kaikkea saamme aikaan yhdessä paremmuuden, päätösvallan tai tuottavuuden sijaan.

Pienet kohtaamisen voivat luoda elämänmittaisia ystävyyssuhteita. Lyhyet yhteiset hetket voivat olla ne kesän antoisimmat.

Onneksi oma kesäni jatkuu vielä useiden elämysten myötä: ensi viikolla Evakkojuna kuljettaa minut 1940 -luvun evakkotaipaleen tunnelmiin ja syyskuun alussa Karjalaisen Nuorisoliiton kulttuurimatka suuntaa Käkisalmeen ja Konevitsaan. Lisää yhdessä tehtyjä elämyksiä muistojen kansioon. 

 

Kirjoittaja on K-kauppias, kahden lapsen äiti ja Karjalaisen Nuorisoliiton puheenjohtaja, joka innostuu kulttuurista ja kansallispukuaktivismista.


 
Lue lisää