Tällä viikolla » Jutut

Karjalan Liitto tehostaa toimintaansa Etelä- ja Pohjois-Karjalassa

PÄIVI PARJANEN

 

Karjalan Liiton liittovaltuuston puheenjohtaja, ministeri Matti Puhakka seuraa näköalapaikalta karjalaisuutta ja sen ympärillä tapahtuvaa toimintaa Pohjois-Karjalassa.

– Kyllähän karjalaisuus elää maakuntamme arkipäivässä ja se kuuluu täällä asuvien ihmisten sielunmaisemaan ja perinteeseen. Syystä tai toisesta sitä ei kuitenkaan koeta tarpeelliseksi edesauttaa järjestötoiminnan kautta.

Matti Puhakka pitää tärkeänä, että myös nykyiset pohjois- että eteläkarjalaiset heräisivät kehittämään karjalaisuutta yhteisönä ja osallistuisivat esimerkiksi liiton seurojen toimintaan.

Tähän liittyen Karjalan Liitossa on jo keskusteltu nykyisiin Karjaloihin keskittyvästä erityishankkeesta. Hankevetäjän palkkaamiseksi liitto on hakenut työllistämistukivaroja TE-keskukselta.  

– Mahdollisesti saatavilla työllistämisvaroilla on hankevetäjän lisäksi tarkoitus palkata liiton toimistoon kolme määräaikaista työntekijää lisää.  Yksi heistä olisi sosiaalisen median osaaja, joka hoitaisi liiton nettisivut ja siihen liittyvät asiat kuntoon, Matti Puhakka kertoo.

 

Uusia tuulia

 

Matti Puhakka toivoo pohjois- ja eteläkarjalaisten innostuvan vahvistamaan kulttuuriperintöään esimerkiksi tuomalla siihen tämän päivän moderneja ilmentymiä vaikkapa taiteen, musiikin ja kuvataiteen keinoin.

– Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Karjalasta on myös varsin helppo tehdä yhteistyötä ja muun muassa kulttuurinvaihtoa yli rajan, hän kannustaa.

Karjalaisseurojen Pohjois-Karjalan piirissä yhdistysten määrä on supistunut neljään. Uusiakin tulokkaita on: Matti Puhakan kotipaikkakunnalle Enoon perustettiin aktiivisesti toimiva seura neljä vuotta sitten.

Karjalan Liitossa iloitaan siitä, että vuosittain siihen liittyy parisentuhatta uutta jäsentä. Toki seuroja myös eroaa; jotkut toiminnan hiipumisen takia, toiset muista syistä. 

Eräs jäsenkenttää puhuttava asia on liiton jäsenmaksu, josta esimerkiksi viime liittokokouksessa keväällä 2014 käytiin vilkasta keskustelua. Tänä ja ensi vuonna  jäsenmaksu on 12 euroa, jota osa jäsenistöstä pitää liian korkeana. 

– Jos karjalaisuus on niin sanotusti selkäytimessä, niin 12 euron jäsenmaksu ei ole este, vaan taustalla hiertää jokin muu syy, Matti Puhakka päättelee.

 

LUE LISÄÄ 223.4. KARJALA-LEHDESTÄ

 

 

Jokaisen toiminnanjohtajan aikakaudella omat haasteensa

Karjalan Liitolla on ollut 75 vuoden aikana kymmenen toiminnanjohtajaa. Heistä kukin on jättänyt oman kädenjälkensä järjestön historiaan. Omaa toimikauttaan muistelevat seuraavassa Paavo Suoninen, Oili Parjo ja Hannu Kilpeläinen.

 

 

PÄIVI PARJANEN

 

Karjalan Liiton toiminnanjohtajana vuosina 1974–1989 toiminut Paavo Suoninen nostaa hetkeäkään empimättä toimikautensa mieliinpainuvimmaksi tapahtumaksi Karjalatalon vihkiäiset 17.11.1974. Väkeä oli paikalla ainakin 700 henkeä, se on edelleen talon yleisöennätys. Oman talon käyttöönotto oli karjalaisille tärkeä tilaisuus. 

Kutsuvieraiden joukossa oli muun muassa opetusministeri Marjatta Väänänen ja suuri joukko kansanedustajia. Karjalaisjärjestöjen edustajia oli ympäri maata. Vihkiäispuheen piti liiton puheenjohtaja Urho Kähönen. Valtiovallan tervehdyksen esitti valtiovarainministeri Johannes Virolainen

– Muistan vieläkin erityisesti karjalaiskentän tervehdyksen, jonka piti Kangasalan Karjalaisten Mirjam ”Mirkku” Uskalinmäki. Hän päätti tervehdyksensä kolminkertaiseen eläköön-huutoon, ja koko talo raikui yleisön yhtyessä siihen, Paavo Suoninen muistelee.

Karjalatalon vaiheista voi lukea yksityiskohtaisemmin Paavo Suonisen kirjoittamasta kirjasta ”Uuden Sammon saattajaksi. Karjalatalo 30 vuotta”.

 

Nuorisotyön

kehittäjä

 

Paavo Suoninen aloitti liiton palveluksessa jo vuonna 1960 ensimmäisten Karjalaisten Suurjuhlien päätoimitsijana ja jatkoi nuorisosihteerinä tehtävänään tarpeelliseksi havaitun nuorisotyön kehittäminen ja eteenpäin vieminen. Vuodesta 1971 lähtien hän toimi Karjalatalo-hankkeen vetäjänä.

 

Jo 1950-luvulta lähtien liitolla oli nuoriso- ja tanhuohjaajia. Heistä Paavo Suoninen mainitsee Helka Hämäläisen.

– Meni Helka mihin tahansa, hän herätti ihastusta. Hän kiersi ympäri maata kannustamassa nuoria mukaan.

Nuorten innostaminen toimintaan on tänä päivänäkin Karjalan Liiton ja sen jäsenyhdistysten suurimpia haasteita. Paavo Suoninen uskoo, että juuret tulevat olemaan ihmisille aina tärkeät. 

– Etenkin vanhemmiten niistä kiinnostutaan uudelleen.

 

LUE LISÄÄ 23.4. KARJALA-LEHDESTÄ

 

 

Heimopäivät rohkaisi vienankarjalaiset tuttujen pariin sekä tarinoiden ääreen

Sukututkimus vakiinnutti paikkansa juhlisen ohjelmassa


MARKUS RISSANEN

 

 

Karjalan Sivistysseura juhli 11.-12.4. heimopäiviään juurillaan, kun myös Vienan Karjalaisten Liiton ensimmäinen kesäjuhla pidettiin Kajaanissa vuonna 1907. Vienalaiset kauppiaat ja heidän suomalaiset tukijansa perustivat Wienan Karjalaisten Liiton edellisenä vuonna Vaasassa, jonne palataan ensi keväänä 110-vuotisjuhliin.

Liiton tavoite oli Vienan henkisen ja aineellisen tilan kohentaminen. Liiton nimi muutettiin vuonna 1917 Karjalan Sivistysseuraksi, joka vaalii edelleen itäkarjalaista kulttuuria, kieltä ja perinnettä Suomessa sekä Venäjän puolella.

Yli tuhannen jäsenen Karjalan Sivistysseuran puheenjohtajaksi valittiin Kajaanissa neljänneksi vuodeksi Eeva-Kaisa Linna. Hän tunnustaa, että karjalan kielen uhanalaisuuteen vastaaminen, vienalaisen kulttuurin ja historian vaaliminen sekä julkaisu- ja kyykkätoiminta tuovat riittävästi haastetta.

– Työtä riittää ja keinot tiedetään. Pääasia olisi saada karjalankieliset välittämään taitonsa lapsilleen puhumalla heille karjalaa.

– Meidän olisi valtakunnallisesti haettava tahto ja yhteisymmärrys edistää kielen oppimista, eikä miettiä mitä kielen osa-aluetta kehitetään. Ajamme kaikkien karjalan kielen murteiden ja muotojen opiskelua, emme pelkästään yhtä yhteistä karjalan kieltä, puheenjohtaja Eeva-Kaisa Linna muistuttaa.

 

LUE LISÄÄ 23.4. KARJALA-LEHDESTÄ

 

 

Ortodoksiset kirkkopäivät Lappeenrannassa elokuussa

PAULA KIVILUOMA

 

Elokuussa järjestetään Lappeenrannassa Suomen ortodoksisen kirkon suurtapahtuma.  Ortodoksiset kirkkopäivät kokoaa yhteen lapsia, nuoria ja aikuisia ympäri maan. Samalla tapahtuma juhlistaa Lappeenrannan Linnoituksessa olevaa Suomen vanhinta, 230 vuotta täyttävää ortodoksista Pokrovalle pyhitettyä kirkkoa.   

Tänä vuonna järjestettävien kirkkopäivien teema on Ihmisten kirkko. Teema nousee apostoli Paavalin opetuksesta ”Hyväksykää siis toinen toisenne, niin kuin Kristuskin on hyväksynyt omikseen teidät, Jumalan kunniaksi. ” (Room. 15:7). Kirkkopäivien juhlapaikkana toimii Lappeenrannan Linnoituksen alue. Kirkolliset tapahtumat ovat kirkkoteltassa. 

– Pääpaino ohjelmassa on lähimmäisyydessä, vapaaehtoisuudessa ja diakoniassa. Vapaaehtoisten kirkolle antamaa aikaa ja merkitystä ei voi rahalla mitata, kertoo kirkkopäiväkoordinaattori Mariina Kellokumpu

– Kirkossa on erilaisia ihmisiä ja yhdessä olemme seurakunta. Ortodoksisuus on yhteisöllinen kirkko. Ei voi välttyä tutustumasta seurakuntalaisiin ja on luontaista tehdä erittäin paljon talkoohommia. Kirkko on tavallaan perhe, pohdiskelee Kellokumpu. 

Pohjatyö Lappeenrannan juhliin aloitettiin viisi vuotta sitten heti Joensuun kirkkopäivien jälkeen.  Päivien järjestelyissä ovat mukana Ortodoksinen kirkko, luostarit, Filantropia, Ortodoksisten nuorten liitto sekä Ortodoksinen Opiskelijaliitto. 

 

 

LUE LISÄÄ 23.4. ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ

 

LUE 23.4. ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ!

• Karjalankannas avautuu elämäntarinoiden kautta

• Suomalaiset arkeologit Itä-Karjalassa

• Karjalan Liiton naistoimikuntaa siirtää perinnettä sukupolville

• Liiton aluevastaavat toimivat seurojen apuna ja tukena

•  Karjalaisen Nuorisoliiton kevätpäivillä otiin nupit kaakossa

• Rakuunoiden "hurmahousuihin" kangas Ranskan armeijalta

 

 

Seuraava lehti ilmestyy 30.4. (no 18)