2017-09-20 12:37:03

Juho ja Maria Lallukan huoneisto Pamaus Seuralle

Taidekeskus Salmelan Wiipurin taiteilija-ateljee on siirtynyt Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaukselle. Taiteilijaresidenssin toimintaa jatketaan yhteistyössä Taidekeskus Salmelan kanssa. Huoneisto on toiminut taiteilijaresidenssinä vuodesta 2010 lähtien Lallukan asuin- ja liiketalossa Viipurin keskustassa. Jatkossa huoneisto on Pamaus Seuran Viipurin klubihuoneisto ja se on edelleen taitelijoiden käytössä osan vuodesta. 

Taidekeskus Salmelan Wiipurin taiteilija-ateljee on ensimmäinen suomalainen taiteilijaresidenssi Venäjällä ja toiminnan tarkoituksena on tukea taiteilijoiden työskentelyä ainutlaatuisessa ilmapiirissä. Residenssissä on vieraillut vuosittain kymmeniä eri alojen taiteilijoita.  Huoneistossa vaimonsa Marian kanssa asunut kauppaneuvos ja taidemesenaatti Juho Lallukka (1852–1913) oli Pamaus Seuran perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja. 

– On hienoa, että Pamaus saa nyt olla jatkamassa arvostetun puheenjohtaja Juho Lallukan työtä mahdollistaen taiteilijoiden työskentelyn residenssissä, kertoo seuran puheenjohtaja talousneuvos Kalevi Luukkainen.

Lallukan huoneisto tulee toimimaan pääsääntöisesti Pamaus Seuran klubihuoneistona seuran jäsenistön käyttöön.  Pamauksella oli talvisotaan asti Viipurissa klubihuoneisto, joka toimi Viipurin suomalaisen liikemaailman jokapäiväisenä kokoontumispaikkana. Alkuperäinen klubihuoneisto Kurjenkadulla paloi Viipurin takaisinvalloituksen yhteydessä 1941.

– Uudesta klubihuoneistoista tulee seuran kruununjalokivi, iloitsee Luukkainen.

LUE LISÄÄ 21.9. ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA

Allan Schulmanin suunnittelema kansallisromanttista tyyliä edustava Lallukan talo on yksi Viipurin kauneimmista rakennuksista. (Kuva: Heikki Jääskeläinen)


 

 
Lue lisää
2017-09-20 13:05:00

Merikarjalaa piirrettiin näkyväksi

Uuraan ruotsinkielisen nimen mukaan nimetty jazztrio Trångsund antoi alkutahdit ensimmäiselle Merikarjala-seminaarille. Kotkassa merikeskus Vellamossa pidettyyn tapahtumaan osallistui ilahduttavan runsaasti yleisöä sekä lähiseudulta että muualta Suomesta.

Seminaarin järjestelyistä vastasi Merikarjala-toimikunta, jossa ovat edustettuina Karjalan Liitto, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, Uuras-Kilta, Wiipuri-Yhdistys ja Merikeskus Vellamo.

– Seminaari on osa hanketta, jonka tavoitteena on kulttuuritutkimuksen näkökulmasta tuoda esiin merikarjalaisten historiaa ja identiteettiä, hankkeen projektivastaava Seppo Huunonen kertoi aloituspuheenvuorossaan.

– Meri on muokannut sen äärellä elävien karjalaisten kulttuuria ja elinolosuhteita, ja tuonut niihin omaleimaisuutta. Se antaa uusia näkökulmia koko karjalaiseen kulttuuriin.

TARJA AUTIO

LUE LISÄÄ 21.9. 2017  ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA

Merikarjala on käsitteenä uusi, ja aluetta koskeva tutkimus vasta aluillaan. Emeritusprofessori Yrjö Kaukiainen (vas.) ja professori Maria Lähteenmäki olivat asiantuntijaluennoijina Seppo Huunosen isännöimässä ensimmäisessä Merikarjala-seminaarissa.




 
Lue lisää
2017-09-20 12:39:08

Kirvulainen kaunotar heräsi vuosikymmenien unesta

Imatralainen Jussi Veijalainen etsii säilytyspaikkaa Fordson model F 1922 -merkkiselle traktorille, jonka on entisöinyt suurella rakkaudella ja sen historiaa kunnioittaen. Tällä hetkellä 20-luvun kaunotar on pressujen alla Veijalaisen autotallissa, mutta koneita ja moottoreita harrastuksekseen rassaava mies tarvitsee tilaa tuleville projekteilleen.


PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ

LUE LISÄÄ 21.9.2017 KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA

Jussi Veijalainen halusi entisöidä Forsdonin samanlaiseksi kuin mitä se oli Kirvussa. Hän ihailee entisajan masinisten neuvokkuutta koneen korjauksessa.














 
Lue lisää
2017-09-20 12:45:46

LUE 21.9.2017 ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ!

• Sellanen ol´Viipuri, koulujen kaupunki 

• Veteraanien rivit harvenevat

• Sariolan tivoli viihdyttännyt Terijoelta saakka

• Valtaajien ilosanoma ei vakuuttanut paikallisväestöä

• Karjalaksi kääntämään

• Kaveria ei jätetty edes tulihelvetissä

• Kurppamatka ostodoksisuuden lähteille

• Suomalainen tango kiinnostaa maailmalla
• Leila Suutarinen: "Tunnen vetoa isältä perimääni karjalaisuuteen" 

Seuraava lehti ilmestyy 28.9.2017. (numero  39)

Tilaa irtonumero : http://www.karjala-lehti.fi/index.php?p=42&c=6


 
Lue lisää
2017-09-20 12:50:31

Kolumni 21.9. 2017

Haalarikansa on yksi 

maakuntiemme tukipilareista


JANI KARHU

tutkija, Itä-Suomen yliopisto

 

Syyskuu on yliopistomaailmassa aina mielenkiintoista aikaa. Uusi lukuvuosi alkaa ja uudet innokkaat opiskelijat aloittavat taipaleensa kohti tutkintojaan ja työelämää. Tällä hetkellä heidän vaikutuksensa näkyy ennen kaikkea värikkäinä haalaripukuisten joukkoina kaupunkikuvassa. Mukavaa sekin.  Joka vuosi he näyttävät nuoremmilta, mistäköhän sekin johtuu? 

Joensuussa ja Lappeenrannassa yliopisto-opiskelijoiden kaupunkia elävöittävästä vaikutuksesta on saatu nauttia syksystä 1969 lähtien jolloin Itä-Suomeen pitkään kaavailtu yliopisto aloitti toimintansa, loppujen lopuksi kolmelle eri paikkakunnalle jaettuna. Yliopistojen merkitys maakunnille ja nykyisten Karjaloidemme kehitykselle on ollut korvaamaton.

Yliopisto tuo maakuntaan uusia ihmisiä, tietoa, taitoa, työtä ja kulttuuria. Kollegani Mikko Kohvakka osoitti ansiokkaassa väitöskirjassaan yliopistojen keskeisen roolin yhteiskunnallisessa ja alueellisessa muutoksessa 1970-ja 80-luvuilla. Oman maakuntansa lisäksi Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu palveli erityisesti pääkaupunkiseudulle keskittyneen kansallisen tuotannon kilpailukykyä. Joensuussa toiminnan fokus oli enemmän omassa maakunnassa ja alueellisessa kehittämisessä, strategia joka on myöhemmin jouduttu heittämään romukoppaan kansallisten ja kansainvälisten kilpailukykyvaatimusten edessä. 

Joensuun korkeakoulun aloitellessa toimintaansa vuonna 1970 uusien opiskelijoiden määrä oli reilut 200. Seitsemän vuotta myöhemmin heitä oli jo 591. Heistä noin 30 % tuli Pohjois-Karjalasta, loput 70% muualta päin Suomea. Viime vuonna Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle haki (ensisijaisesti) noin 2600 opiskelijaa ja 1072 heistä lopulta otti opiskelupaikan vastaan. Kaikkia hakijoita oli yli 7600.  Lappeenrantaan ensisijaisia hakijoita oli viime vuonna noin 900 ja heistä 491 otti opiskelupaikan vastaan. Pienet yliopistokaupunkimme kiinnostavat myös ulkomailta tulijoita. 

Tapoja laskea opiskelijoiden määrää on monia, mutta tilastopalvelu Vipusen mukaan maakuntien yliopistojen eri tasoisia opiskelijoita oli Pohjois-Karjalassa viime vuonna noin 8000 ja Etelä-Karjalassa noin 4800.  Tämän kokoisiin kaupunkeihin ja maakuntiin määrä on todella merkittävä. Työntekijöitä yliopistoissamme on tuhansia.

Meidän laitoksellamme (historia- ja maantiede) aloitti tänä syksynä 65 uutta opiskelijaa. Aloitimme pääsykokeiden järjestämisen Lahdessa joitakin vuosia sitten, ja päätös on ollut todella hyvä, hakijoita ja tulijoita on siltä suunnalta riittänyt. Maakunnassa on vetovoimaa myös eteläsuomalaisten nuorten silmissä ja vetovoimatekijät ovat niitä joiden varassa maakuntamme jatkossakin ovat. Jos niitä on, tulevaisuutemme on hyvä, jos ei, huonosti tulee käymään. Opiskelupaikkojen lisäksi pitäisi olla myös työtä valmistuneille.

Lopuksi lainaukset siitä kuinka yliopistoissamme asia nähdään, Lappeenrannassa: ” Tartumme asioihin, joita maailma tarvitsee, mutta joita muut pitävät jopa mahdottomina. Kampuksemme on pääkaupunkimme, mutta mielenmaisemamme on tavoitettavissa missä tahansa.” Ja Joensuussa Itä-Suomen yliopiston mukaan: ”Olemme rajoja rikkova, lupaukset lunastava tieteen moniottelija. Tavoitteenamme on, että oppimisympäristömme on ykkönen kaikkien kotimaisten yliopistojen joukossa. Tarjoamme laadukasta koulutusta, jolla on painoarvoa ja pitkäjänteistä vaikuttavuutta.” Jos nämä pitävät paikkansa, löytävät niin paikalliset kuin muualtakin tulevat tiensä yliopistoihimme, ja se on vain hyvä asia. 

 
Lue lisää