Tällä viikolla » Jutut

Ulla Katajavuori oli tinkimätön taiteilija

Kanteletaiteilija Ulla Katajavuoren nimi nousee tummien sotavuosien keskeltä kuin heleänsininen valo. Herkillä soinnuilla hän valoi yhteishenkeä, toi lohtua kuulijoilleen. Taiteilijuus periytyy: Ulla  loi vahvan naisen mallin, jota nyt kirjailijana toteuttaa tyttärentytär Riina Katajavuori

KANERVA FRANTTI

 

 

Kun Riina Katajavuori tutki isoäitinsä lipastonlaatikoita, hän löysi kortteja, joissa tämä poseeraa kantele sylissään.

– Kortissa oli teksti: ”The World’s Greatest Kantelist – Ulla Katajavuori”. Kyllähän se teki vaikutuksen. Että Umma oli maailman paras! 

Kortti oli tärkeä, sen nuori Riina liimasi päiväkirjaansa. 

Pitkän uransa aikana Ulla Katajavuori (1909–2001) ehti esiintyä kuudelle presidentille ja soittaa niin Lapin korsuissa kuin valtiollisissa juhlasaleissa aina New Yorkin Carnegie Hallia myöten. Talvisodan syttyessä hän oli kolmikymmenvuotias kokenut esiintyjä.

Ehdottomuus näkyi Ulla Katajavuoressa jo lapsena. Hän päätti: hänestä ei tule valokuvaamonomistajaa, vaan kanteleensoittaja. 

Kokemusta suorasta radiolähetyksestä Ulla sai 13-vuotiaana esiintyessään veljensä Einon kanssa Rauman Seurahuoneella. Radiossa hän esiintyi myöhemmin satoja kertoja. 

Tunnetun kanneltaiteilijan, Paul Salmisen, opissa Helsingissä visio selkiytyi: ”Hänestä tulisi itsenäinen ja omaa ammattia harjoittava Aino-neito. Kanteleensoittaja. Kreeta Haapasalon nykyaikainen sisar. Hän ansaitsisi toimeentulonsa soittamalla ihmisille”, kerrotaan Satu Koskimiehen

kirjoittamassa elämäkertaromaanissa vuodelta 2003. 


 

 

 

Karjala Klubi on kotipaikka kaikille Karjalaa harrastaville

“ Karjala on tunteita herättävä sana.  Evakoille se tuo mieleen menetetyn kotiseudun, kulttuurista kiinnostuneille Karjalan laulumaat ja elinkeinonharjoittajille venäläisten turistien tuomat rahavirrat Itä-Suomen talouselämälle vain muutaman esimerkin mainitakseni. Ketään se tuskin jättää kylmäksi.”  Näin kirjoittaa Karjala Klubi ry:n puheenjohtaja Jarmo Ratia kolumnissaan yhdistyksen kotisivulla.

 

 

PAULA KIVILUOMA

 

Karjala Klubi sai alkukipinänsä, kun matkat luovutetulle alueelle, karjalaisten kotiseuduille alkoivat. Matkoille osallistuneet toimittajat, tiedottajat ja tutkijat perustivat vuonna 1994 Karjalasta kiinnostuneiden yhteenliittymän, eräänlaisen yleisseuran, joka yhdisti ilman sitoutumista mihinkään yksittäiseen osa-alueeseen. Klubilaisten kiinnostus kattaisi kaikki Karjalaan liittyvät aiheet. 

– Vaikka monella Karjala Klubin jäsenellä on juuret luovutetulla alueella, se ei missään tapauksessa ole jäsenyyden edellytys. Yhdistys ei harrasta politiikkaa eikä ota kantaa Karjalan palauttamiseen, kertoo puheenjohtaja Jarmo Ratia. Hänen sukujuurensa löytyvät Koivistolta.

 

Tervetuloa 

mukaan toimintaan

 

Toiminnan alkaessa jäsenistöä oli parisenkymmentä ja pikkuhiljaa jäsenmäärä lähti nousuun.  Kun jäseniä oli koossa jo toistasataa, päätettiin yhdistys rekisteröidä vuonna 1999.  Tuolloin puheenjohtajana toimi Yleisradion toimittaja Erkki Hatakka.

Toiminta on jatkunut noista päivistä keräten yhteen juurista kiinnostuneita painottuen pääkaupunkiseudulle. Nyt lähestyttäessä jo vuotta 2015 käydään kohti uusia haasteita ja suunnitelmia.

Monissa seuroissa ja yhdistyksissä on ikärakenne aiheuttanut tilanteen, ettei vetäjiä löydy.  Näin jäsenet ovat jääneet ”kodittomiksi” toiminnan loppuessa. Lopettaneiden seurojen jäsenissä löytyy varmasti henkilöitä, joita karjalaisuus edelleen kiinnostaa.

Karjala Klubin piirissä on syntynyt ajatus, että juuri kaikki nämä lakkautettujen ja hiipuvien seurojen jäsenet ja aktiivit voisivat siirtyä klubin jäseniksi. Karjala Klubi on valmis tarjoamaan oivan yhdyssiteen karjalaisuuteen. 

– Karjala Klubilla on samanlainen ongelma kuin monella muullakin seuralla eli jäsenluettelossa on paljon henkilöitä, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksua. Meillä on tällä hetkellä  aktiivisia jäsenmaksun maksaneita henkilöitä vajaat 60.  Ilahduttavasti uusia jäseniä on tullut viikoittain, toteaa Ratia. 

Nyt kun Karjala Klubin internet-sivut ovat valmistuneet, toivotaan tietoisuuden Klubista leviävän ja sen myötä odotetaan tulevan myös uusia jäseniä mukaan toimintaan.     


 

 

 

 

LUE 20.11. ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ!

• Rajaseutuliitto ja 90 toiminnan vuotta

• Vuoden 1918 sodasta vaaditaan lisätutkimusta

• Talvisodan Valon tuoja siirtyy valuvaiheeseen

• Suomen ilmatilaharjoituksiin tarjolla lisää kummpaneita

• "Sinä kuljet nyt maata, jota minä kuljin ennen"

• Tarinatiistait vetävät väkeä Paniossa

• Päivi Klemelä Etelä-Hämeen piirin edustajaksi liittohallitukeen

• Tampereen piirin levyjä saa nyt myös Espanjasta

• Unelmille ei pidä koskaan heittää hyvästejä

 

 

Seuraava lehti ilmestyy 27.11.