Tällä viikolla » Jutut

Martti Talja pitää yllä toimivia yhteistyösuhteita Kamennogorskiin

 

PÄIVI PARJANEN

 

Ensimmäiselle kaudelle eduskuntaan valittu professori Martti Talja aikoo panostaa seuraavan neljän vuoden aikana itselleen omimpaan alaan, terveys- ja sosiaalihuoltoon. Siitä hänellä on eri sektoreilla yli 20 vuoden työkokemus, viimeisimpänä Päijät-Hämeen keskussairaalan johtajana.

Martti Talja uskoo yksittäisten kansanedustajien vaikutusmahdollisuuksiin. Hänellä on sanansa sanottavanaan meneillään olevaan sote-uudistukseen.

– Uskoisin, että kun vielä perhe- ja peruspalveluministerinä on kirvulaisjuurinen Juha Rehula syntyy hyvä yhteistyö, Talja sanoo.

– Muutenkin eduskuntaan valituissa kansanedustajissa on eri alojen terveydenhuollon ammattilaisia, joilla on runsaasti kokemusta todellisesta elämästä ja siitä, miten esimerkiksi terveydenhoidon eri säästöt ja muutokset vaikuttavat eri kansalaisryhmiin.

Terveydenhuollon kehittämisessä Martti Talja kääntää katseensa myös suomalaisten itsensä puoleen.

– Suomessa ymmärretään, että meillä kaikilla on oikeuksia, mutta harva muistaa oikeuksiin sisältyvän vastuun omista tekemisistä.  Esimerkiksi juuri terveyteemme ja hyvinvointiimme voimme vaikuttaa entistä enemmän muun muassa omahoidolla, ravitsemus- ja liikuntatottumuksilla. Sellaista vastuullisuutta tarvitaan yhä enemmän, hän sanoo.

 

LUE LISÄÄ  2.7. KARJALA-LEHDESTÄ

 

Karjalan ja rajan kysymys puhutti Uukuniemellä

MARKKU PAAKKINEN

 

 

Karjalan kysymys on edelleen olemassa ja unelma Karjalan palauttamisesta elää edelleen karjalaisten keskuudessa. Näin uskoi Karjalan Liiton kunniajäsen Risto Kuisma Uukuniemi-juhlassa viime sunnuntaina.

– Keskustellaan siitä, onko Karjalan liitto kulttuurijärjestö vai palautusjärjestö. Se on molempia, sekä karjalaisen kulttuurin vaalija että Karjalan kysymyksen esilläpitäjä. Nämä tavoitteet eivät ole vastakkaisia eivätkä toisiaan poissulkevia. Luonnollisesti osa jäsenistä on kiinnostunut vain kulttuurista ja osa enemmän Karjala-kysymyksestä, Kuisma arvioi.

– Jos unelmaa palauttamisesta ei olisi, ei olisi luultavasti elinvoimaista liittoa. Karjala on se konkreettinen kohde, joka antaa karjalaiselle kulttuurille elinvoiman, Kuisma huomautti.

Kuisma palautti mieliin sen, että Karjalan kysymys on käsitteenä peräisin sodanjälkeisistä vuosista, jolloin palautus oli niin arka asia, että liitto käytti nimitystä Karjalan kysymys.

– Uskon, ettei mikään vääryys voi jäädä ikuiseksi. Pitemmän päälle oikeus voittaa. Siihen voi tosin kulua enemmän kuin yhden sukupolven verran, Kuisma arveli.

Kesäinen Uukuniemen mäki on usein ollut ajankohtaisten kysymysten foorumi. Muutama vuosi sitten silloinen elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok) oli toiveikas Parikkalan rajanylityspaikan avaamisesta. Nyt sisäministeri Petteri Orpo (kok) näyttää Syväoron rajanylityspaikalle punaista valoa suurten kustannusten vuoksi.

 

 

LUE LISÄÄ 2.7. KARJALA-LEHDESTÄ

 

Lokkitutkija Risto Juvaste: Selkälokin untuvikot vähissä Laatokalla

ESA AALLAS

 

– Maailman suomalaisimman linnun selkälokin poikastuotto on romahtanut Laatokalla. Äänisellä ja Vienan merellä uhanalaiseksi luokitellun lokin tilanne on parempi, sanoo Valkeakosken lintuyhdistyksessä vieraillut lokkitutkija Risto Juvaste, joka on kyntänyt veneellään ”Karjalan meriä” 1–3 kertaa kesässä vuosina 2000– 2014. 

– Tänä aikana olen rengastanut Laatokalta vain 18 selkälokin poikasta, viime vuonna en yhtäkään. Ääniseltä sentään reilummin eli 470 ja Vienan suolaiselta mereltä 578 poikasta. Lisäksi laitoimme 2009 Solovetskissa myös satelliittilähettimet 53 selkälokille. 

 

Ensimmäiset matkansa Karjalan vesille jo 90-luvun alkupuolella tehnyt Juvaste on rengastanut Suomessa siivekkäitä yli puoli vuosisataa keskittyen viimeiset 30 vuotta selkä- ja harmaalokkeihin. 

Niistä hänelle on kertynyt peräti yli satatuhatta yksilöllisesti tunnistettua havaintoa, selkälokistakin ulkomailta yli 6000, joista noin 5500 Israelista. Mies on itsekin käynyt  Israelissa, Egyptissä ja päiväntasaajalla etsimässä omia lokkejaan. 

– Jännittävin havaintoni lienee Tansanian Viktorianjärveltä. Tammikuussa 2005 tunnistin ulkoluodolta Savonlinnan Pihlajavedellä heinäkuussa 1998 lukurengastamani selkälokin yli 7000 kilometrin päässä pesimäpaikaltaan. Todellinen yllätys oli kun näimme sen vielä seuraavana kesänä Joensuussa ja Outokummussa. Muita havaintoja siitä ei ole. 

 

LUE LISÄÄ 2.7. KARJALA-LEHDESTÄ

 

 

Autoillen Karjalassa – Sortavala, Valamo

PENTTI VÄISTÖ

TUULA KOPONEN

 

Etenemme kohti Sortavalaa.  Sortavala on ainutlaatuinen kaupunki. Sortavala on elävä rakennustaiteen museo. Sortavala on satama, josta kantosiipialukset lähtevät Valamon luostarisaareen.

 

Kaupunki on moni-ilmeinen, mutta sen suomalainen arkkitehtuuri sotia edeltävältä ajalta on säilynyt hyvin ja hallitsee koko keskusta-aluetta. Suomalaisrakennusten sekaan on työntynyt neuvostoajan rakennustyyli – ja nyt kaupungin kasvoja muuttaa uusvenäläinen arkkitehtuuri.

Suomen suunnasta Sortavalaan tultaessa omatoimimatkailija voi valita kahdesta eri lähestymistavasta. Joko ajaa Ruskealasta pitkin päällystettyä päätietä, nopeasti ja vaivattomasti, tai sitten pitkin mutkaista, mäkistä ja kuoppaista soratietä Kaalamon ja Helylän taajamien kautta.

Suosittelemme päätien käyttämistä, sitä käyttävät myös ryhmämatkalaisten bussit. Kaalamon jälkeen soratien varressa ei ole oikeastaan mitään katsomisen arvoista, ja jos haluaa nähdä Helylän, sinne voi poiketa päätieltä ennen Sortavalaan ajamista.

 

LUE LISÄÄ 2.7. ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ

 

LUE 2.7. ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ!

• Lautakunta kielteisenä karjalan kielen näkymiselle Joensuussa

• Metsäpirttiläiset juhlivat näyttävästi Mynämäelle

• Karjalaisten valopuoli on pitänyt pintansa

• Rintamamiesten taistelumotiivi oli koetuksella pitkässä asemasodassa

• Anitta Orpanan äidin suku on Käkisalmen mlk:n Vuohensalosta

• Karjalan keittiö : Mitäs teil tänääin keitettii?

• Alhon kotimuseossa rittää ihmeteltävää

• Nisalahti oli Säkkijärven suurimpia kyliä

 

Seuraava lehti ilmestyy 9.7. (no 28)