Tällä viikolla » Jutut

Viipurin Sorvali oli muistorikas palvelupaikka nuorelle upseerille

OLAVI SAARINEN

 

Viipurista alkaneen Viestirykmentin pitkän historian viimeiset alokkaat vannoivat valansa 8. elokuuta Riihimäellä. Se oli samalla näyttävä kansanjuhla. Joukko-osasto sulautuu vuodenvaihteessa osaksi Parolan Panssariprikaatia. Varuskunta säilyy Riihimäellä, ja varusmiehet saavat siellä edelleen erikoiskoulutusta Parolan alokasajan jälkeen.

Viestirykmentti aloitti jo tammikuussa 1938 Viipurin Sorvalissa. Lapin sodan vielä riehuessa joukko-osasto perustettiin uudelleen Riihimäelle lähes 70 vuotta sitten, joulukuun alussa 1944.

 

Rykmentin perinteet alkavat sisällissodasta. Mikkelissä perustettiin 5.3.1918 Kenttälennätinpataljoona. Se ja sen seuraaja, Viestipataljoona 2, toimivat Riihimäellä jo 1920 - 34. Viestipataljoona 1 oli Helsingin Santahaminassa.

Suomen puolustuksen painopistealueeksi katsottiin Karjalan Kannas, minkä vuoksi kaikki viestijoukot keskitettiin 1934 Viipuriin. Nelisen vuotta myöhemmin muodostettiin Viestirykmentti, jota komensi ensimmäisenä everstiluutnantti, myöhemmin eversti Arthur Saarmaa.

Talvi- ja jatkosodassa rykmentin henkilöstö palveli eri viestijoukoissa.

 

”Sotilas joka paikassa

kuin kotonaan”

 

Viestirykmentin komentajana kuusikymmentäluvun puolivälin molemmin puolin toiminut eversti Olavi Larkas (1913-1984) palveli ensin varusmiehenä Viestipataljoonassa ja myöhemmin nuorena upseerina 1938 aloittaneessa rykmentissä Viipurissa.

 Larkas kilpaili Lontoon olympiakisoissa 1948 sijoittuen viisiottelussa viidenneksi ja hän osallistui myös kalpamiekkailuun.

”Viipurin Sorvali oli muistorikas ja ihanteellinen palvelupaikka naimattomalle ja vastasyntyneelle ammattiupseerille. Kaupungissa oli meille nuorille upseereille muutakin kuin sammaleenharmaan historian väri, kapeat munkkikujat ja Papulan ”piilipuu”. Oli Monrepos, Neitsytniemi, Sorvali, Kivisilta, mutta ennen kaikkea kosmopoliittinen, iloinen ja ystävällinen ilmapiiri niin kaupungin ulkopuolella kuin vapaa-aikoina Torkkelilla tai Punaisenlähteen torilla. Sotilas oli siellä joka paikassa kuin kotonaan”, eversti Larkas muisteli Viestirykmentin 50-vuotishistoriikissa 1968.

 

 

 

Lue lisää 28.8. ilmestyneestä lehdestä !

 

Räisälä-keskus avattiin Köyliössä

KULLERVO HUPPUNEN

 

Räisäläisten Säätiö hankki vuonna 2011 keskeiseltä paikalta Köyliön Kepolasta omistukseensa liikehuoneiston. Mittavin muutostöin se muuntui säätiön toimintaa palvelevaksi Räisälä-keskukseksi, minkä avajaistilaisuus oli sunnuntaina 24. elokuuta. Ulkona rakennuksen edustalla pidettyä ohjelmaa seuraamaan saapui useita kymmeniä vieraita. Perinteistä räisäläistä kainoutta kunnioittaen yleisö oli parinkymmenen metrin etäisyydellä esiintyjistä.

Tervehdyspuheessaan hallituksen varapuheenjohtaja Aimo Kalenius kiitteli muiden avustaneiden ohella lähellä sijaitsevan Kepolan koulun oppilaita. 

– Kysyimme nuorten toiveita tällaisen museon suhteen. Vastauksena oli, että paljon kuvia ja vähän tekstejä. Toinen toive koski esinepareja. Nuoret halusivat esille rinnakkain Räisälässä olleen esineen ja vastaavan nyt käytössä olevan, kuten veivattavan puhelimen ja kännykän, kertoo Kalenius.

Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg muistutti karjalaisuuden kiinnostavan nykyisin myös nuorta sukupolvea. Hänen mukaansa nuorissa on paljon varttikarjalaisia. Erittäin monella ainakin toisen vanhemman isällä tai äidillä on tämän alueen pitäjissä räisäläiset juuret.

– Tämän päivän sana on sähköinen media. Aiemmin oli lerppuja ja korppuja, nyt on YouTubet, Facebookit, Twitterit, iPadit ynnä muut. Olen joskus miettinyt tutkijoiden mahdollisuuksia saada tulevaisuudessa tietoa tämän ajan tapahtumista, pohti Hallenberg.

Erityiskiitoksen toiminnanjohtaja antoi Räisälä-keskuksen museolle siitä, että siellä on hyödynnetty sähköisen median rinnalla myös perinteistä kuva- ja tekstimateriaalia. 

Tällä hetkellä tutustumiskohteena on kolme osiota: museo, arkisto ja kirjasto, mutta kokonaisuutta kehitetään jatkuvasti.

 

 

Karjala menetti sodissa valtavasti urheilijoita

Tänä kesänä on laajasti muisteltu viime sotia, kun jatkosodan ratkaisuvaiheista on kulunut 70 vuotta. Moneen kertaan on tullut esille se, että Suomi kärsi sodissa huomattavat fyysiset, henkiset ja materiaaliset menetykset.

Keväällä ilmestyi kirja, jossa kerrotaan sodissa menehtyneen peräti 400 merkittävää urheilijaa. Urheilijat antoivat valtavan uhrin isänmaan hyväksi, pelkästään karjalaisia mestariurheilijoita menehtyi yli 60.

 

 

ANTTI O. ARPONEN

 

Kovakuntoisia ja -hermoisia urheilijoita tarvittiin vaikeisiin paikkoihin selviytymään korpien läpi, kaukopartioihin vihollisen linjojen taakse ja johtamaan joukkoja epätoivoisissa taisteluissa. Urheilijat menestyivät sodassa hyvin, mutta heitä myös menehtyi paljon.

Talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa menetettiin kolme olympiavoittajaa, kuusi maailmanmestaria, useita maailmanennätysmiehiä, huomattava määrä eri lajien maaottelumiehiä ja Suomen mestareita sekä palloilulajien pääsarjojen pelaajia.

Karjala oli Suomen johtava alue urheilussa ennen sotia. SVUL:n Viipurin piiri oli keskusjärjestön ylivoimaisesti suurin aluejärjestö niin seurojen kuin urheilijoiden määrällä mitattuna.

Ensimmäinen rintamalla kaatunut olympiamitalisti oli voimistelija Mauri Noroma. Hän oli Kelkkalan Kisailijoiden kasvatti Viipurista, kaksien olympiakisojen mitalisti. Hän sai surmansa 20.12.1939 Muolaassa.

Monen sotilaan kohtalo oli traaginen, niin Noromankin. Hänen joukko-osastonsa oli parin viikon ankarien etulinjan taistelujen jälkeen siirretty hetkeksi lepäämään vähän taaemmas ja Noroma pääsi aseveljiensä kanssa saunomaan. Vihollisen ilmapommitus yllätti, sauna sai täysosuman ja mestarivoimistelijan lisäksi monta muuta miestä menetti henkensä.

Noroman tavoin kaksien olympiakisojen voimistelun mitalisti oli Make Uosikkinen, joka lähti talvisotaan Sortavalan seminaarin lehtorin tehtävistä. Hän oli vuonna 1939 ehkä maailman paras voimistelija, jolta odotettiin suurmenestystä Helsingin olympiakisoista 1940. Maailmansodan takia kisoja ei järjestetty.

 

LUE LISÄÄ 28.8. ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ!

 

Karjalan pikkujoulut vietetään lokakuussa

Suuri Karjalainen Karonkka muistuttaa, että perinne elää meissä!

 

Sanomalehti Karjalan 110-vuotista taivalta juhlitaan sukupolvien kohtaamisella 11.-12. lokakuuta. Suuri Karjalainen Karonkka-risteily Helsingistä Tallinnaan tarjoaa musiikkia, tanssia, luentoja, työpajoja, kansallispukuja, muisteluita, haasteluita ja yhteistä tekemistä.

– Lukijoiden pyynnöstä halusimme uudistaa pikkujoulu-risteilyämme. Kumppaniksi saimme energiaa ja uusia ideoita pursuavan Karjalaisen Nuorisoliiton ja risteilystä vastaa jälleen Matka-Vekka. Saimme hyvän kattauksen sukupolvien kohtaamiseen ja nyt risteilyllä tapahtuu koko ajan, kertoo Karjala Lehti Oy:n toimitusjohtaja Markus Rissanen.

Suuri Karjalainen Karonkka tarjoaa tekemistä ja kokemista kaikenikäisille. Risteily järjestetään Tallinkin uusimmalla ja vasta elokuussa Helsinki-Tallinna -reitille siirtyneellä uljaalla Baltic Queenilla.

Lauantai-illan polkaisee alkuun Imatran Illatsut, jossa nautitaan letkeästä ohjelmasta Sari Kaasisen emännöidessä.

– Konferenssikansi toimii koko risteilyn ajan ”siirtokarjalana”, missä kuulee luentoja, pääsee askartelemaan työpajoissa, laulamaan yhteislauluja, tutustumaan kansallispukuihin, ihmettelemään Viipurin Pamausta ja kokemaan muutakin mielenkiintoista, paljastaa Karjalaisen Nuorisoliiton toiminnanjohtaja Hilkka ”Hilu” Toivonen-Alastalo.

Sari Kaasisen lisäksi laivalla esiintyvät Puhti-duo ja lasten suursuosikki Mimmit. Kotiseutuneuvos Aira Viitaniemi kertoo karjalaisesta ruokaperinteestä ja historiantuntija, ansioitunut Karjala-opas Kyösti Toivonen valottaa evakuoinnin kulkua.

– Tarjolla on myös  ensimmäisen karjalankielisen Veneh -elokuvan esittely, jonka tekevät ohjaaja Jyrki Haapala ja puvustaja Soja Murto-Hartikainen. Lapsille on tarjolla työpajoja ja Mimmien oma konsertti. Koko Suuren Karjalaisen Karonkan ohjelma sisältyy Matka-Vekasta ostettuihin risteilypaketteihin, Hilu jatkaa.

– Haluamme näyttää, että perinne elää meissä, kannustaa Hilu kaiken ikäisiä laivalle.

Lue risteilystä lisää osoitteesta www.karjalainenkaronkka.fi ja varaa matkasi Matka-Vekasta  (https://.matkavekka.fi/suuri-karjalainen-karonkka).


 

LUE 28.8. ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ!

•  Seikkailujen ja sankarien kuvittaja Ami Hauhio

• Rajalla - Kuunnelmanäytelmä toveruudesta ja toivosta

• Maria Leppistö haluaisi ostaa äidinäidin kotitalon Antreasta

• Talvisodan merkkivuotta vietetään ympäri maata

• Uusia näkökulmia elämälle - Pepi Reinikaisen kirja Elämästä eteenpäin - irti uhriutumisesta on käsikirja elämänmuutosta etsiville

• Raimo Hienosen tauluissa Rautjärvi tallentuu

• Isän hautapaikka jäi edelleen arvoitukseksi Teikarilla

• Yhteistyö ja yhteisöllisyys korostuivat Uudenkirkon juhlassa

• Karjalan Liiton siemen kylvettiin Toijalassa

• Teuvo Kuparinen valittiin vuoden taiteilijaksi Lahdessa

 

Seuraava lehti ilmestyy 4.9.