2017-11-15 13:45:03

Bomba hakee uutta nousua karjalaisuuden tukikohdaksi

Nurmes-talossa koottiin viime viikolla voimia kaupungin ja erityisesti Bomban alueen vetovoiman kehittämiseksi. Useamman alustuksen voimin haettiin yhteisymmärrystä sloganille ”Karjala on voimavara”. Bomban alue on muuttumassa Pohjois-Karjalan Osuuskaupan PKO:n kylpylän ja karjalaiskylän kunnostuksen myötä jälleen kiinnostavaksi matkailukohteeksi ja nyt katse käännetään myös henkistä hyvinvointia kokoaviin arvoihin.

Samalla alueella toimivan Loma-Sirmakan yhteyteen suunniteltu karjalan kielipesä aikuisille eteni askeleen eteenpäin. Hankkeen taustalla toimiva Osuusyhteisö Satakieli / Solovei ratkaisee marraskuussa, eteneekö kielipesä uuden rakennuksen vai olemassa olevan tilan suuntaan.

– Yleisö näytti olevan kiinnostunut joukkorahoitukseen pohjautuvaan toteutukseen, totesi osuusyhteisön tukiryhmässä toimiva Forete Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Loma-Sirmakan vetäjä Risto Boxberg.

Tilaisuuden hengen tiivisti tukiryhmän jäsen kauppaneuvos Eino Tenhunen korostamalla, kuinka kielipesän käynnistäminen olisi askel myös karjalaisuuden juurruttamiseksi kunnolla Bomballe.

–  Karjalaisuus tarvitsee kodin. Kielipesä ei tarvitse välttämättä uusia seiniä, sillä alueelta löytyy tiloja.

– Seurasin aikanaan läheltä Pielisen toisella puolella sijaitsevan Kolin matkailua. Se oli 1980–90 -lukujen vaihteessa surkeassa tilassa, mutta PKO lähti rohkeasti kehittämään aluetta. Nyt Kolilla menee hyvin ja näen siinä selkeän synergiaedun Bomban kehittämiseen, PKO:n toimitusjohtajana vuosina 1984–2001 toiminut Eino Tenhunen korosti.

Nurmeksen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Matti Kämäräinen muistutti, että Stolbovan rauhan solmimisesta on kulunut 400 vuotta. Tuolloin Pohjois-Karjalan koilliskulma tuli osaksi Ruotsi-Suomea ja alueella puhuttiin tuolloin karjalaa.

– Luodaan Nurmeksesta ja erityisesti Bomban alueesta itäisen kulttuuriperinteen vaalija. Kielipesien toimivuudesta on näyttöä esimerkiksi saamelaisalueilla. Nyt Satakieli-hankkeen rahoittaminen vaatii yhteistä työtä, kannusti maakuntaneuvos Kämäräinen yleisöä luvaten kaupungin puolesta lähinnä vahvaa henkistä selkänojaa hankkeelle.

 

JULKINEN KIISTA karjalan kielen eri muodoista voitaisiin Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen ja kulttuurin professori Vesa Koiviston mielestä liudentaa muuttamalla vakiintuneita ajattelutapoja.

– Emme tarvitse kielipoliisia, vaan enemmän vaihtoehtoja. Karjalasta voisi kehittää käyttövälineen tietylle ryhmälle, jolla olisi vapaus muokata kieltä ilman tiukkaa kontrollia. Näin siitä tulisi mahdollisimman monen karjalankielisen käyttökieli.

Professori Koivisto epäilee 3–4 karjalaisen kirjakielen tulevaisuutta, mutta kahden kielimuodon rinnakkaiselo toimisi paremmin. Muutenkin suomen, venäjän ja karjalan sekoittuminen on liudentanut eroja niin, että karjalan eri kielimuotojen puhujat ymmärtävät halutessaan toisiaan.

 

VAIN YHTEEN karjalan kirjakieleen ei myöskään enää usko filosofian maisteri Matti Jeskanen. Hän toimi 2000-luvun alussa viisi vuotta Tverissä Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunnan kieliassistenttina.

– Voimat on keskitettävä. Oma kieli on kuitenkin vahvasti identiteettikysymys, Jeskanen alleviivaa hyväksyneensä aikaisemmasta kannastaan poiketen kolmen kirjakielen tien ja pitää sitä myös välttämättömänä.

– Suomen rajakarjalaiset ovat jo hyväksyneet, että kirjoitettu kieli poikkeaa puhutusta. Venäjällä kielinormit ovat kuitenkin tiukemmat. Vältetään karjalan kielen neljäs varieteetti. Eteläkarjalaiset murteet ja Tverin karjala saadaan suppeana esityksenä kansiin ensi kesäksi, FM Matti Jeskanen paljasti.

Samalla hän iloitsi, että viimeinkin lyydi on poistettu virallisesta karjalan murreluokituksesta.

MARKUS RISSANEN

Kuva

Kauppaneuvos Eino Tenhunen (vas.), FM Matti Jeskanen ja professori Vesa Koivisto olivat alustamassa Karjala on voimavara -tilaisuudessa, jossa vauhditettiin Satakieli-Solovei Osuusyhteisön kielipesähanketta Bomballe.






« Takaisin