Karjaportinkatu on nykyiseltä nimeltään Progonnaja Ulitsa. Aarne Reiman kertoo saaneen nimensä siitä, että entisinä aikoina viipurilaiset veivät karjansa laitumelle kaupungin ulkopuolelle juuri sitä pitkin. Sota vei kadun rakennuksista puolet, mutta
2018-06-13 12:16:21

Aarne Reiman iloitsee Viipurin kehityksestä

VIIPURI

Syventyminen Viipurin historiaan ja etenkin sen rakennuksiin on yksi Aarne Reimanin eläkevuosien tavoite. Hänellä on niistä jo entisestään vankka pohja, mutta Karjalan pääkaupungilla on niin monitasoinen ja -tahoinen menneisyys, että sieltä riittää ammennettavaa lähes loputtomasti.

Aarnen kiinnostus  Viipuriin heräsi 90-luvun alussa, jolloin hän vieraili siellä tätinsä ja vanhemman sisarensa kanssa. 

– Vanhempani kuolivat, kun olin alle kymmenvuotias ja ajattelin käydä Viipurissa tavallaan heidän puolestaan. Vierailun piti olla samalla kertaa sekä ensimmäinen että viimeinen, mutta toisin kävi: Viipurin-henki kosketti minua ja jäin koukkuun. Muistan vieläkin, kuinka kotini seinällä olevasta kipsitaulusta tutun linnan silhuetin kanavalaivan kannelta nähdessäni kyyneleet pyrkivät väkisin silmiin, hän kertoo.

Kolmen vuosikymmenen takaista Viipuria Aarne kuvailee lähinnä takapajulaksi ja kerjäläisten valtakunnaksi, jolla ollut juuri mitään tarjottavaa kenellekään. Toista on tänä päivänä. Viipuri on määritelty yhdeksi Venäjän lähes neljästäkymmenestä historiallisesta kaupungista, ja yhdeksi kahdeksasta erityisen historiallisesta väestökeskuksesta. 

Aarne seuraa tyytyväisenä Viipurin kehityksen tiellä ottamia – joskin hyvin hitaita – askeleita. 

– Elintaso on noussut ja komeita tavarataloja rakennettu. Enää ei matkoilla tarvitse elää omien eväitten varassa, sillä esimerkiksi Vanhasta kaupungista löytyy todella hyvätasoisia pieniä ravintoloita. Tietenkin myös Pyöreä torni ja Torkkelin puistoon uudelleen rakennettu Espilä ovat jo miljöönsä puolesta tutustumisen arvoisia, hän muistuttaa.

Parhaillaan Viipuria kunnostetaan kiivaalla tahdilla, sillä kaupunki on luvannut osallistua kahdentoista kohteen korjaustöiden rahoitukseen. Lisäksi Venäjän valtio tukee usean rakennuksen peruskorjausta. Toimet liittyvät osaltaan Leningradin alueen lähestyviin 91-vuotisjuhliin, joiden päänäyttämönä Viipuri toimii  elokuun alkupuolella. 

Parikymmentä korjauskohdetta lähinnä Torkkelinkadun varrella ja Punaisenlähteen torin ympärillä ovat olleet huputettuina koko kevään.

Jo pidempään rakennustelineiden peitossa ovat  olleet muun muassa linnan Pyhän Olavin torni ja talvisodassa tuhoutuneen vanhan tuomiokirkon kellotorni. Linnan tornin olisi pitänyt valmistua jo viime vuoden lopulla, mutta lupa-asioihin liittyvien sotkujen kerrotaan viivästyttäneen töitä. 

Lisäksi Monrepos´n puistossa on käynnissä myllerrys Maailmanpankin myöntämällä miljoonien eurojen rahoituksella.

LUE LISÄÄ 14.6. ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ

PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ


« Takaisin