2015-6-17 08:55:50

KARJALAISET KESÄJUHLAT KALEVILAINEN RUNO

Karjalaiset kesäjuhlat Hyvinkäällä 2015

- Vaka Vanha Väkäleuka -

Kalevi Koskela alias Keravan Väinämöinen

Kalevalaisen Runokielen Seuran Runomestari

Kesäjuhlamuistoja syntyi hämäläisestä kynästä 

 

 
Lue lisää
2015-4-30 09:27:40

Taas virvottiin ja urvittiin

Palmusunnuntaina Suomessa virvottiin ja Venäjällä urvittiin juliaanisena palmusunnuntaina.

Vuosikausia on keskusteltu, minkälaisessa ulkoasussa virpojien tulisi esiintyä. Siirtokarjalaisten ja ortodoksien keskuudessa on joka vuosi mielensäpahoittajia, kun ovelle on ilmaantunut virpojatyttöjä, joiden pukeutuminen ei täytä oven aukaisseen edellyttämiä normeja. Ovi on saattanut paukahtaa kiinni saman tien. Silloin virpojat pahoittavat mielensä.

 

 
Lue lisää
2015-3-5 11:26:58

MESTARIHIIHTÄJÄ EETI NIEMINEN

• Syntynyt Kivennavan Jalkalassa 29.3.1927

• Edusti Suomea Oslon ja Cortina d’Ampezzon olympialaisissa ja Falunin MM-kisoissa

• Voitti yhdistetyn Garmisch-Partenkirchenissä 1951-53 ja 1955

• Grenoblen talviolympialaisissa yhdistetyn joukkueen johtaja

• Suomen Hiihtoliiton hallituksessa 1969-71 ja valtuustossa 1962-69 ja 1990-2002

• Vanhat Hiihtoveikot-seuran puheenjohtaja 1988-2004 ja kunniapuheenjohtaja

• Helsinki-Käpylän Lions Klubin jäsen 1969-201, presidentti 1978-79

 
Lue lisää
2012-8-28 11:01:32

Tie Parikkalaan

- Lapset hävittäjien hyökkäyksen kohteina

 

Elettiin kesäkuun puoliväliä 1944 Viipurissa. Olin perheen kolmesta lapsesta nuorin, juuri täyttänyt kahdeksan vuotta. Repolan kansakoulua olin ehtinyt käydä muutaman kuukauden ennen koulujen sulkemista. Koti sijaitsi koululta kävelymatkan päässä Kullervonkadulla Viipurin takaisinvaltauksen jälkeen kunnostetussa ”hissitalossa”, jonka ylimmässä kerroksessa perheeni asui.

 
Lue lisää
2012-8-1 06:51:38

Tällainen ol Viipuri

Siel Torkkelin puisto kaikki puoleensa veti. Oli kauppatori halli ja pyöreä torni mutta Torkkelin katu se kuuluisa oli.

 

Siel Puustinen sotahuutoja myi, jos rahaa ei kellä, sai huuto ilmaiseksi mennä. "Maksa seuraavan kerran kuului ääni sotahuutoherran."

 
Lue lisää
2012-7-18 10:34:46

Lastentarhamuistoja Käkisalmesta

Alkuvuodesta Karjala-lehdessä julkaistiin ryhmäkuva Käkisalmessa toimineen Tante Braunsin saksankielisen lastentarhan oppilaista ja opettajista. Kuva oli peräisin oululaisen Irmeli Pääkkösen (Müller) albumista. Toinen entinen tarhalainen, Raija Jokela (Kiuru), joka asuu Savonlinnassa, on tunnistanut suurimman osan kuvassa mukana olevista lapsista. Seuraavassa eräitä Raijan ja Irmelin yhteisiä muistoja.

 
Lue lisää
2012-6-19 13:17:25

Karjalan poikia Vuoksen varrelta Käkisalmesta

Asiakirjoista löytyy ensimmäisenä käkisalmelaisiin kuuluva Sihvo-niminen henkilö Maunu Sihvo vuodelta 1582. Hän tuli Käkisalmeen linnan puusepäksi. Sukua on sittemmin asunut Soutniemessä, ja vuosisatojen saatossa yksi sukuhaaroista on asettunut asumaan Kaukolaan, Käkisalmen naapuripitäjään. Kaukolasta käsin kävivät sitten nuorukaiset kouluaan Käkisalmessa.

 
Lue lisää
2012-6-19 13:15:34

Lapsuuden kotini muistojen Karjalassa

Unelmissain olen siellä

synnyinpaikan pihatiellä

Koivut katsoo, linnut laulaa

Koski niin kuin ennen pauhaa

 

Virtaa vesi Vuoksen virran,

palaa muistot elämäni pirran,

vaaleat ja tummat raidat,

lapsuutein piikkopidat.

 

 
Lue lisää
2012-6-14 14:09:44

MUISTOJA JA VÄHÄN HISTORIAAKIN KARISALMELTA

Karjalan rataa rakennettaessa 1890-luvulla, tekivät heinjokelaiset rautatiehallitukselle ehdotuksen seisakkeen saamiseksi Lauslahden kankaalle seitsemän kilometriä Kääntymältä. Rata valmistui vuonna 1894 ja heinjokelaisten toivomaan paikkaan rakennettiin Karisalmen asema. Heinjoelta oli helppo kuljettaa puutavaraa alueella olevia järvenselkiä pitkin.

 
Lue lisää
2012-6-14 14:03:01

TALVISODAN PÄÄTYTTYÄ EVAKOILTA LOPETETTIIN LEHMÄT

Ennen Talvisodan päättymistä oli kotikylältämme Keskiselästä evakuoitu lapset ja vanhukset. Minä 13-vuotiaana sain nimismiehen luvalla olla vielä kotona. Jos tulee äkkilähtö, niin minä ajan toista hevosta. Pakkorauhan tultua maaliskuun 13. päivänä oli kaikkien lähdettävä pakomatkalle. Karjojen kuljetus oli tehtävä kapeita talviteitä pitkin. Maantiet olivat auto- ja armeijan kuljetuksia varten. Lähtöpäivän valjastin rintamalta kotiutetun selkään haavoittuneen hevosen. Sotavamman takia en voinut laittaa setolkkaa selkään. Ajaminen tapahtui vain mäkivöiden varassa. Lypsylehmät irrotettiin lämpimistä navetoistaan 30 asteen pakkaseen kulkemaan tuntemattomia teitä pitkin. Naapuritalojen karjanajajat toivat eväsreppunsa minun rekeeni.

 

 
Lue lisää
2012-6-14 13:54:30

MATKA

Kuoma-auto ajoi pihaan aamupäivällä. Koko koti oli purettuna ja pakkilaatikoissa pois kuljettamista varten. Paljonkos sitä nyt oli tavaraa nuorella perheellä viimeisinä rauhanvuosina ennen Talvisotaa. Isä oli jo ennalta mennyt ja aloittanut palveluksen Kannaksen rajavartioston Kuokkalan yksikössä. Nuori kuljettaja auttoi huonekalut ja tavarat auton lavalle. Sitten kiipesimme, minä ja äiti, kuljettajan rinnalle koppiin. Matka saattoi alkaa.

 
Lue lisää
2012-6-14 13:49:44

HÄÄT JA HÄÄMATKA JUHANNUKSENA 1944

Jatkosodan aikana 1941-1944 oli tavallista, ettei juurikaan pidetty juhlallisia häitä, kihlaparit menivät vain pappilaan vihittäväksi sotilaan lyhyen loman aikana ja vihkitoimituksen jälkeen kotiväen kanssa juotiin korvikkeet. Joillakin oli sukulaisia Ruotsissa tai Amerikassa ja silloin keitettiin juhlan kunniaksi oikeat kahvit ja saatiin hyvät kahvileivätkin.

 
Lue lisää
2012-6-14 13:43:10

EVAKKOKESÄ

Se oli silloin… jo kauan sitten, aikana jota vain hyvin harva enää muistaa, mutta Lempille se oli muodostunut vuosikausien painajaiseksi.   Muistot ovat melkeinpä vain kirkastuneet vuosien vieriessä ja lasten varttuessa aikuisiksi.  Ei se enää pelottanut, mutta nyt olivat monet asiat nousseet pintaan kuin vuosien takaiset takautumat.  Ehkä se oli silloin… sodan viimeisinä hetkinä, että asioita piti vain tehdä. Kaikki Karjalassa pelkäsivät, mutta pelolle ei yksinkertaisesti saanut antaa valtaa. Oli vain pystyttävä selviytymään.

 
Lue lisää
2012-2-17 13:53:52

Elämää Tolvajärvellä ennen sotia

Tolvajärvi oli kaunis, virkeä, iloinen karjalaiskylä Tolvajärven länsirannalla, Korpiselän kunnassa. Asukkaita siellä oli noin 300, taloja noin 40. Kylässä oli kolme kauppaa: Osuuskauppa, Maksima Murasen sekatavarakauppa ja Iivana Miitrei Vornasen kauppa, joka oli suurin. Kylässä oli kaksiopettajainen koulu, tsasouna ja posti Ruube Korhosessa. Kyläläiset olivat melkein kaikki kreikkalaiskatolisia. Tanssilavakin oli. Linja-autoyhteys toimi säännöllisesti Korpiselkään ja Suojärvelle.

 
Lue lisää