Karjala 2.9.2010
Helsingin poliisilaitoksen kannanotto: ”Ylen toimittaja on katkera karjalaisille evakoille”
Helsingin poliisilaitos on ottanut kantaa Ylen heinäkuussa lähettämään ”Karjala takaisin!”-nimiseen radio-ohjelmaan ja todennut, että ohjelman tehnyt radiotoimittaja on katkera karjalaiset sukujuuret omaaville ihmisille.
Poliisilaitos antoi lyhyen lausuntonsa vastauksena ohjelmaa koskeneeseen tutkimuspyyntöön. Siinä pyydettiin poliisia tutkimaan, täyttikö radio-ohjelma viharikoksen tunnusmerkit siinä mielessä kuin laki kiihottamisesta vähemmistöä tai kansanryhmää vastaan tarkoittaa. Lausunnossa todetaan: ”Kyseessä on ehkäpä hieman kärkevästi tehty kolumni-tyyppinen radio-ohjelma, joka sisältää paljon faktaa, mutta sisältää joitakin asiavirheitä. Toimittaja Kirsi Virtanen tarkastelee maailman ilmiöitä omasta, humoristisesta näkökulmastaan hieman naivistisella tyylillä, jos niin voidaan sanoa.” Poliisin mielestä toimittaja on katkera karjalaisia kohtaan mutta asiassa ei ole syytä epäillä rikosta: ”Radio-ohjelma ei ole miten vihaa lietsova, pikemminkin voisin sanoa, että toimittaja on ohjelman perusteella katkera karjalaiset sukujuuret omaaville ihmisille. Katson, ettei asiassa panetella, solvata karjalaisia, eikä asiassa ole syytä epäillä rikosta.” Sen takia poliisi ei aloita esitutkintaa.
Pakina kuvasi evakot ”muualta tulleiksi”
Ylen ”Karjalainen heinäkuu”-ohjelmakokonaisuudessa lähetetty toimittaja Kirsi Virtasen runsas puoli tuntia kestänyt pakina karjalaisista evakoista herätti tuoreeltaan runsaasti pahastunutta huomiota. Esimerkiksi Karjala-lehti julkaisi lukuisia ohjelmaa käsitelleitä kirjoituksia. Kirjoitusten yhteisiä piirteitä oli huomautus siitä, että toimittaja Virtanen esitti virheellisiä väittämiä ja vanhoja ennakkoluuloja todellisina ja paikkansapitävinä faktoina.Yle ei tiettävästi ole ottanut julkisesti kantaa yhteenkään kyselyyn, kirjoitukseen tai paheksumiseen. Ohjelma herätti huomiota ennen kaikkea sen takia, että se rakensi mielikuvia karjalaisista evakoista jonkinlaisina ulkomaalaisina, jotka ”tulivat tänne Suomeen” ja alkoivat vaatia valtiolta eli ”varsinaisilta suomalaisilta veronmaksajilta” useaan otteeseen korvauksia menettämästään omaisuudesta. Ohjelma väitti varsin suorasanaisesti, että karjalaiset evakot olivat ja ovat työntekoa vältteleviä ihmisiä, siis laiskureita, jotka vain odottavat Suomen ”varsinaisten veronmaksajien” maksavan yhä uudelleen korvauksia menetetyistä suurista omaisuuksista, joita ohjelman mukaan ei liene todellisuudessa ollutkaan. Toimittaja Virtanen asettui vastustamaan mahdollista Karjalan palautusta, koska palautuksen toteutuessa hänen mukaansa karjalaiset evakot ottaisivat ilmaiseksi vastaan omaisuutensa ja alkaisivat taas vaatia lisää korvauksia Suomen valtiolta ja veronmaksajilta omaisuutensa jälleenrakentamista varten. Korvausten vaatimisen ohella Virtasen mukaan evakot lopettaisivat itse veronmaksun ja panisivat ”varsinaiset suomalaiset veronmaksajat” maksamaan evakkojenkin puolesta myös tulevaisuudessa. Helsingin poliisilaitoksen lausunto toteaa toimittaja Virtasen katkeruuden karjalaisia evakoita kohtaan asian peruslähtökohtana. Pakinassaan toimittaja Virtanen ei tuntenut katkeruutta Suomeen hyökännyttä vihollista vastaan. Virtasen ohjelmassa karjalaiset evakot näyttäytyvät tavallaan kaiken pahan alkuna ja juurena sen sijaan, että paha olisi syntynyt Stalinin ja Hitlerin päätöksestä jakaa Eurooppa kahden kesken etupiireihin ja aloittaa kumpikin tahollaan hyökkäyssodat ottaakseen haltuunsa omat osuutensa etupiireistä. Toimittaja Virtanen ei osoittanut minkäänlaista sääliä tai myötätuntoa kotinsa, kotiseutunsa ja kaiken muunkin menettäneitä ja vihollisen hyökkäyksen uhreiksi ilman omaa syytään joutuneita karjalaisia evakkoja kohtaan.
Suomalaisia vai ulkomaalaisia?
Ohjelman perusteella toimittaja Virtanen ei tunne Suomen historiaa tai ei ainakaan välitä historian tosiasioista. Virtanen ei edes maininnut esimerkiksi Hankoniemen ja Porkkalan alueen evakoita eikä tapaa, jolla näiden alueiden ruotsinkieliset evakot ostivat Suomen valtiolta omaisuutensa takaisin silloin, kun alueet palautuivat Suomen haltuun. Virtanen ei ilmaissut minkäänlaista katkeruutta Hankoniemen, Porkkalan, Suomenlahden saarien, Sallan eikä Petsamon alueiden tai Lapin läänin evakkoja vastaan, vaan nosti syytöstensä ja epäilyjensä kohteeksi Suomen Karjalan eli lähinnä entisen Viipurin läänin suomalaisen väestön, jota hän kuvasi ”muualta tulleiksi”. Siinä syntyi mielikuva maahanmuuttajista, vaikka evakot olivatkin valtaosin etnisiä suomalaisia ja jokseenkin sataprosenttisesti Suomen kansalaisia. Poliisilaitoksen lausunnossa puolestaan yllättää, ettei Helsingin viranomaistahollakaan tunneta oman valtakunnan historiaa vaan ohitetaan huomautuksetta väitteet, joiden mukaan karjalaiset evakot tulivat Suomeen jostakin ulkomailta. Poliisilaitos näyttää lausunnon perusteella pitävän siirtokarjalaisia ulkomaalaisina, jotka ovat vain loisimassa Suomessa ja kärkkymässä yhä lisää rahaa ”varsinaisilta suomalaisilta veronmaksajilta”.
Tutkimuspyynnön tavoitteita oli mitata uuden viharikoslain käytännön merkitystä Suomen nykyisessä eduskuntavaalien kuumentamassa keskusteluilmapiirissä maahanmuutosta. Keskustelusta lupaa tulla ohdakkeinen, kun aidot Suomen kansalaiset ja ahkerat työntekijät ja veronmaksajat eli karjalaiset evakotkin voidaan vastalauseitta ja poliisilaitoksen siunauksella leimata maahantulleiksi ulkomaalaisiksi, jotka vain kärkkyvät rahaa ”varsinaisilta suomalaisilta veronmaksajilta”.
Martti Valkonen
Viipurin pitäjäseuran Elojuhlilla viipurilaisten kielimaailma puntarissa
Viipurin pitäjäseuran elojuhlilla Karjalatalossa Helsingissä omistauduttiin viikonvaihteessa Viipurilaisten kielelliseen elämänkaareen ja saatiin lisäksi tietoa myös seuran nettisivustoista, jotka ovat uusiutumassa lähiaikoina.
- Suomen kielen ja kunkin oman kotimurteenkin tulevaisuus on vahvempi, jos me kieliyhteisön jäsenet emme asetu pelkääjän emmekä syyttäjän paikalle, kun kieli vaihtelee, vaan pidämme sitä selviönä ja herkistymme sille. Vaihtelu on kielen hyvän elämän tae, kiteytti professori Pirkko Nuolijärvi sanomaansa puhuessaan viikonvaihteessa Viipurin pitäjäseuran elojuhlissa Karjalatalon tiloissa Helsingissä.
Hän kartoitti Viipurilaisten kielellistä elämänkaarta, johon ovat vaikuttaneet muutot asuinsijoilta toisille siinä kuin teollistuminen ja kaupungistuminenkin. Puhuja toivoi monipuolisen kielitaidon olevan myös tätä päivää. Sellaista se oli aikoinaan Viipurissa, jossa eli rinnakkain useamman kielen käyttäjiä. Eri kielistä välittyi vaikutteita myös murretta puhuvien ihmisten kielenkäyttöön rikastuttamaan heidän kieltään.
Elojuhlilla valotti seuran puheenjohtaja Timo Lindroos seuran tulevaa. Seura on uudistamassa nettisivujaan, jotka avautuvat lähiviikkoina uudessa muodossaan. Nettisivuille tulee esimerkiksi mahdollisuus tarjota sukujen entisten asuinkylien aineistoa, jota voidaan hyödyntää tulevilla kotiseutumatkoilla.
Leila Lehtiranta
LUE LISÄÄ 2.9. ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ!
• Jari Litmasen patsas paljastetaan lokakuussa
• Ari Keronen: Karjala-muistot on kerättävä talteen mahdollisimman pian
• Äänellä itkijät: Viisaat esiäitimme tiesivät, että tunteita ei saa kätkeä
• Laatokka-liikkeen lentolehtisistä kovat sakot
• Liljan Loisto yhdistää Karjala-laulut ja reggaen
• Pelle Miljoonan isä oli Ravansaaresta ja äiti Viipurin maalaiskunnan Talista
• Unet vievät Armas Jehkosen takaisin vankileirille