2021-03-03 10:01:45

Tykistökeskitys järisyttää maata Päämajamuseossa

MIKKELI

HUHTIKUUN lopussa Mikkelissä avautuva Sodan ja rauhan keskus Muisti tulee olemaan alallaan ennennäkemätön yhdistelmä viime sotien päämajan autenttisuutta ja unohtumattoman todentuntuista virtuaalikokemusta.

Se, minkä piti toteutua Lappeenrannan Linnoituksessa, toteutui Mikkelissä. Paavo Lipposen, silmäterä Tali-Ihantala-keskus , josta tuli matkan varrella sotahistoriakeskus Kannas, on saanut Mikkelissä sellaiset puitteet ja taloudellisen selkärangan, jollaisia Lappeenranta ei pysty tarjoamaan.

Ideaansa Paavo Lipponen ei hylännyt, vaikka toteuttamispaikka vaihtui. Seniorivaltiomies istuu Muistin hallintoneuvoston puheenjohtajana.

 

RAKENNUKSEN muutostöistä vastaa Mikkelin kaupungin tilapalvelujen rakennuttaja Saija Himanen,  joka kertoo muutostöiden sujuneen ongelmitta ja pysyneen budjetista.

Rakennusmiehillä on ollut tuuria, jonka ansiosta kiinteistö sai lisäripauksen salaperäisyyttä.

Lue lisää
2021-03-03 09:59:40

Kuorolaulu tukee ikääntyvien hyvinvointia

HELSINKI

KUOROLAULULLA voi olla samansuuntaisia kognitiivista eli tiedollista toimintakykyä edistäviä vaikutuksia kuin soittoharrastuksella, 
tohtorikoulutettava, psykologi  Emmi Pentikäinen Helsingin yliopistosta sanoo.

Pentikäinen ja hänen useasta kollegasta koostuva ryhmänsä kartoittivat vastikään arvostetussa kansainvälisessä tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa kuorolaulun terveyshyötyjä.

– Tutkimus tehtiin osana pitkittäistutkimusta, jossa seurataan kuorolaulun  pitkäaikaisvaikutuksia kognitioon sekä emotionaaliseen että sosiaaliseen hyvinvointiin. Mukana oli 106 kuorolaulajaa ja 56 verrokkia, kaikki olivat vähintään 60-vuotiaita.

Lue lisää
2021-03-03 09:57:46

Viipuria arvostettiin johtavana teatterikaupunkina

TEATTERINTUTKIJA ja -historioitsija FT Pentti Paavolainen tutki myös Viipuria teatterikapunkina. Teatterin juuret ulottuvat Viipurin koulun ruotsinkielisiin koulunäytelmiin 1600-luvulla. Venäläisen upseeriston ja kaupunkilaisten tarpeisiin oli Tervaniemelle rakennettu teatteritalo (Das Komödienhaus) 1700-luvun toisella puoliskolla.

Vuonna 1832 valmistui Vahtitorninkadun ja Possenkadun kulmaan kivinen teatteritalo, joka oli pitkään Suomen parhaita. Siinä aloitti toimintansa Suomalainen Ooppera (Suomalaisen Teatterin lauluosasto) 1873. Rakennus tuhoutui jatkosodan alussa 1941.

Lehtimies Jaakko Leppo kirjoitti 1930-luvusta, että Viipurissa teatteriharrastuksen ylläpitäjinä ja näyttämön tukijoina oli kaikkien kansankerroksien jäseniä, joilla oli omat teatterinsa. Vuonna 1899 teatteritalossa aloitti Suomalainen Maaseututeatteri, jonka tärkein taloudellinen takuumies oli Juho Lallukka.

Lue lisää
2021-03-03 09:55:11

KOLUMNI 4.3.2021

Yhdessä yksin?

OUTI MULARI

 

TÄNÄ talvena on puhuttu paljon lasten ja nuorten asemasta koronakriisin keskellä. Heidän elämänsä on muuttunut monin tavoin, merkittävimpänä harrastamisen rajoitukset ja etäopiskelun normiutuminen. Voimme ihan syystä olla huolissamme siitä, miten nuoret jaksavat tämän poikkeuksellisen ajan. He ovat varmasti kyllästyneitä ja väsyneitä koko koronaan. Sinä ja minä olemme, päättäjämmekin ovat. Silti on jaksettava pestä käsiä, muistaa turvavälit, pitää etäisyyttä. Vaikka harva meistä haluaa olla yksin.

On eri asia olla yksinäinen kuin yksin. Verkostoitua voi myös verkossa ja varsinkin nuorille se on luonteva kanava myös ystävyyssuhteiden ylläpitoon. Tähän mahdollisuuteen niin järjestöt kuin eri palvelutarjoajat ovat tarttuneet upeasti.

Lue lisää
2021-03-03 10:02:42

LUE 4.3.2021 KARJALA-LEHDESTÄ

• Sodan ja rauhan tiedekeskus Muisti avautuu huhtikuun lopussa

• Viipuria arvostettiin johtavana teatterikaupunkina

• Tohtorikoulutettava Emmi Pentikäinen: Kuorolaulu tukee ikääntyvien hyvinvointia

• Karjala-lehti on tärkeä karjalaisuuden välittäjä

• Kannaksen leluteollisuus oli kotimaisen lelunvalmistuksen asialla

• Kannaksen rajaseutu suuren vakoilusodan näyttämönä

Lue lisää
2021-03-03 09:45:11

Karjala-lehti on tärkeä karjalaisuuden välittäjä

LAPPEENRANTA

KARJALA LEHTI  Oy:n hallitus on nimittänyt toimittaja Paula Kiviluoman Karjala-lehden vt. päätoimittajaksi määräajalle 1.4.–31.12.2021.

Paula Kiviluoman työura alkoi 1979 Karjalan Kirjapainon konttorissa. Vuotta myöhemmin yrityskauppojen myötä hän siirtyi kaupunkilehti Etelä-Karjalaan, jossa sanomalehtityön monet eri vaiheet tulivat tutuiksi. Takaisin Karjala-lehden palvelukseen hän palasi 1988.

KARJALA-LEHDEN ulkoasu-uudistus valmistui vuodenvaihteessa. Uutta ilmettä haettiin muun muassa taittoa ja sivurakennetta muokkaamalla. 

Myös lehden sisältöä kehitetään jatkuvasti, vaikka koronapandemia asettaa sille omat haasteensa. Tapahtumat ovat hyvin pitkälti peruuntuneet tai siirtyneet verkkoon. 

– Nykypäivän tekniikka tuo toimitustyöhön monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Onhan se täysin erilaista seurata seminaaria tai juhlaa ”livestriiminä” kuin olla paikan päällä, Paula Kiviluoma muistuttaa. 

Lue lisää
2021-01-13 11:56:21

UUSI ASKEL JUHLAVUONNA

TAMMIKUUN 14. ilmestyy uusiutunut Karjala-lehti. Lisäämme lehden alkusivuille uutismaisuutta myös karjalaisuuteen liittyvissä asioissa, tuomme uusia sisältöjä unohtamatta perinteisiä taustoittavia artikkeleita ja henkilöhaastatteluja. Karjalan taittoa ja sisältöä on kehitetty vuosikymmen varovaisin ottein ja nyt otetaan seuraava askel.

Lehden 120. juhlavuosi ajoittuu siihen, että Karjalan Kirjapaino Oy perustettiin Viipurissa 20.3.1901. Karjalan juuret ulottuvat tätäkin kauemmas. Vuonna 1865 aloitti nuorsuomalainen Viipurin Sanomat, jonka työtä Karjala-lehti jatkoi. Suomalaisuuden, yhden kielen ja mielen nimeen vannoneet nuorsuomalaiset päätyivät vaikuttajiksi vuoden 1885 valtiopäivillä. Kärkikaartissa oli oululaisessa Kaiku-lehdessä aloittanut Julius Anshelm Bergh (myöhemmin Lyly), josta tuli Viipurin Sanomien päätoimittaja.

Lehti joutui tsaarin virkakoneiston hampaisiin. Viimeinen numero ilmestyi 14.3.1901, koska ”uppiniskainen lehti kertoi vahingollisesti Venäjällä sattuneista kavalluksista ja suurista varkauksista, vaikka sieltä olisi ollut paljon hyvää kerrottavaa”. Tuttu peruste kriittisen median painostukseen nykyäänkin. Päätoimittaja Lyly karkotettiin maasta ja hän ampui itsensä Berliinissä. Karjala-lehti saatiin vaikeuksien jälkeen lukijoille viimein säännöllisesti 1.1.1904 alkaen.

 

  Karjalan toimituksen näkemys, kolumnit ja lukijoiden mielipidekirjoitukset keskitetään sivuille 4 ja 5, joten lehden alkusivuilla korostuvat ajankohtaiset aiheet. Kulttuuria esitellään edelleen vahvasti ja matkailua sekä ruokaperinnettä tuodaan esiin useammin. Kotiseutujulkaisut, seurapalstat, Vanhat kuvat, Karjalaisen Nuorisoliiton ja Karjalan Liiton tiedotuspalstat säilyvät.

Vaikka Karjalan Liitto sai 65 prosentin ääniosuuden Karjala Lehti Oy:stä ja yhteistyö piirijärjestöjen kanssa tiivistyy, ei lehti muutu pelkäksi liiton järjestölehdeksi. Edellisen kerran liitto ja lehti löysivät toisensa näyttävämmin yhteistyön merkeissä kevättalvella 1958. Asuntopulaa lukuun ottamatta siirtokarjalaisten lakisääteiset asiat alkoivat olla paremmalla tolalla ja painopiste siirrettiin ”henkiselle puolelle”, järjestöjen toiminnan esittelyyn.

Karjalasta tuli tuolloin liiton virallinen tiedotuslehti. Keskustelua käytiin tutuista asioista; keskittyykö lehti liikaa eteläkarjalaisten, lähinnä Kannakselta lähteneiden asioihin unohtaen muut karjalaisuuden vivahteet eri puolilla Suomea, muun muassa Laatokan Karjalan perinteet. Samaan aikaan lehdessä tehtiin noin 6000 tilaajaan romahtaneen levikin takia merkittävä muutos, kun 177 ilmestymiskertaa kutistui vuonna 1959 viikoittaiseen, tuolloin 51 ilmestymiseen. Nyt ympyrän sulkeutuessa on levikki enää noin 4700 kappaletta ja vuonna 2021 uusiutunut Karjala ilmestyy 40 kertaa.

 

KARJALAISUUDEN kirjo kukkii edelleen laajasti ja monimuotoisesti myös järjestötoiminnan ulkopuolella, joten tälle kansalaisaktivismille on taattava avoin ja korostetun yhteinen väylä viestittää itsestään.

Karjalan pariin löydetään yhä enemmän sukujen, musiikin, käsityön tai ruokakulttuurin kautta. Kukin tavallaan. Varsinkin nuoret etenevät omin ehdoin, kiinnostavimman ilmiön houkuttelemana. Seuraava haaste onkin osallistua aktiivisesti sosiaalisessa mediassa heränneeseen Karjala-kiinnostukseen. Onhan meitä karjalaiset juuret omaavia toista miljoonaa, melkoinen voimavara myös lehdelle.

 

MARKUS RISSANEN

Lue lisää
2020-11-25 11:51:57

Karjala-lehti ei saa kuolla

KUTEN Karjala-lehden historiaan perehtyneet tietävät, päivättiin Karjalan Kirjapaino Oy:n perustamiskirja Viipurissa 20. maaliskuuta 1901, piakkoin 120 vuotta sitten. Yhtiön tarkoitukseksi määriteltiin harjoittaa kirjapaino-, kustannus- ja sanomalehden julkaisuliikettä. Senaatti vahvisti yhtiöjärjestyksen 29. maaliskuuta 1901 ja yhtiön varsinainen perustava kokous pidettiin samana vuonna 15. toukokuuta.

Karjalan Kirjapaino Oy:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tukkukauppias William Lindell(sittemmin Otsakorpi). Yhtiön osakepääomaksi sijoitettiin 50 000 markkaa (vuoden 2019 rahassa 236 000 euroa).

Viipurissa ilmestyi 6. elokuuta 1901 Karjalan Sanomien näytenumero. Kymmenen päivää myöhemmin ilmestyi toinen näytenumero. Aika oli kuitenkin hankala.  Valtiovalta seurasi tarkasti lehdistöä ja ”liian suomalaismieliset” toimittajat olivat pannassa. Vihdoin löytyi sopiva mies. Farmaseutti O. E. Vuorinen oli ollut poliittisiin selkkauksiin ”viaton”, hyväntahtoinen mies. Syksyllä 1903 kuvernööri antoi luvan, että Vuorinen voi olla uuden lehden vastaava toimittaja.

 

KARJALAN näytenumero ilmestyi 4. joulukuuta 1903 ja joulukuun aikana tuli kolme muutakin näytenumeroa. Tammikuun 1. päivästä 1904 Karjala alkoi ilmestyä kuusi kertaa viikossa. 

Lue lisää
2020-09-16 10:13:25

Karjala-lehti astui kännykkään

LEHTEMME uudistui digitaalisesti.  Karjalan verkkolehdessä jutut ja kuvat nousevat jatkossa paremmin esiin klikattaessa. Lehden visuaalisuutta lisätään myös videoilla ja verkkolinkeillä, joilla voidaan ohjata klikkaamalla suoraan muiden karjalaisten toimijoiden sivuille.

Lue lisää

Yli miljoonan suomalaisen sukujuuret ulottuvat menetettyyn Karjalaan.

Karjalaisuuden erikoislehti täyttää osaltaan kansakunnan muistia ja välittää tietoa sukupolvien välillä. Valtakunnallinen Karjala-lehti (www.karjala-lehti.fi) perustettiin vuonna 1901 Viipurissa ja se ilmestyy torstaisin (vuonna 2021 ilmestymiskertoja 40).

 

TILAA SINÄKIN KARJALA-LEHTI!

Tilaukset: http://www.karjala-lehti.fi/index.php?p=3