2021-10-20 09:34:23

Katoavatko Harppulinnan viimeisetkin jäänteet?

1900-LUVUN ALUN  valokuvissa näkyy poikkeuksellisen koristeellinen ja arkkitehtuuriltaan omalaatuinen puuhuvila, jonka kruununa on 15 metrin korkeuteen kohoava näkötorni.

Valokuvat kertovat pihan runsaista istutuksista, huvilan koristeellisista portaikoista ja sisustuksesta, johon ovat kuuluneet tummasävyiset tapetit ja tyylihuonekalut.

Kellomäen eli nykyisen Komarovon merenrantatörmällä sijaitsi Harppulinnana tunnettu Villa Arfa, Terijoen kuuluisin huvila. 1908 valmistunut huvila edusti art nouveauta eli jugend-tyyliä, jolle ovat ominaisia epäsymmetrisyys, keveys ja lasitetut terassit.

Itse huvilasta on jäljellä vain valokuvia.

Lue lisää
2021-10-20 09:31:23

Haastan kaikki suomalaiset unelmoimaan riittävän isosti

VINEYARD UTAH

– ARKINEN  työ saa merkityksen, kun voi ponnistella kohti unelmaa. Ihminen uupuu eli hänellä ei ole energiaa mennä eteenpäin kohti uutta, jos elämästä katoaa merkityksellisyys.

Viimeksi Havaijilla Oahun saarella Laiessa Brigham Young yliopiston liiketoiminnan johtamisen professorina toiminut Helena Hannonen haastaa kaikki etsimään itselleen riittävän isoja unelmia.

Unelmat ovat parhaimmillaan polttoainetta arkiseen uurastukseen. Ne pitävät mielen positiivisena, koska jotakin parempaa on odotettavissa. Surkeimmassa asemassa ovat Hannosen mukaan ne, jotka ovat lopettaneet unelmoinnin ja vajonneet näköalattomuuteen.

– Vuosien varrella olen auttanut tuhansia miehiä ja naisia muun muassa urasuunnittelussa, johtamistaidossa ja elämänmuutoksissa. Siinä työssä olen huomannut, että usein ihmisten unelmat eivät ole tarpeeksi suuria.

Lue lisää
2021-10-20 09:28:08

Pajot-festivaali tarjosi laulua, tanssia ja elokuvaa

KONTIOLAHTI

KARJALAISEN musiikin ja kulttuurin Pajot Sygyzy -festivaali 8.–9. lokakuuta toi Kontiolahden kotiseutukeskuksen perinnemaisemaan laulua, tanssia, elokuvaa ja sähköjouhikonkin. 

Pajot Sygyzyn aluksi Kyynelkanavat-hankkeen tutkijat ja taiteilijat toivat iltaseminaarissa esille itkuvirsien jatkumoa ja roolia tässä ajassa. Liisa Matveinen itki Pajot-rahvaan tervetulleeksi. 

Lue lisää
2021-10-20 09:24:47

KOLUMNI 21.10.2021

Harrastamisen voima

OUTI MULARI 

 

YKSI LEMPILAUSAHDUKSISTANI on Johann Wofgang von Goethen vanha viisaus: ”Ihmisen pitäisi joka päivä kuulla ainakin yksi pieni sävelmä, lukea hyvä runo, nähdä hieno taulu ja jos vain mahdollista, sanoa muutama järkevä sana.” Loppuun lisäisin vain muistutuksen ”ja hankkia itselleen hyvä harrastus”. 

Harrastus voi luoda tulevaisuuden uran tai ammatin, se opettaa uusia taitoja, rytmittää vapaa-aikaa ja kiinnittää ihmisen osaksi yhteisöä. Harrastaminen on tärkeää myös aikuiselle. Itselleni torstain kansallispukukurssi on jo kuuden vuoden ajan ollut hengähdyshetki arkeen. Tusina eri-ikäisiä naisia yhteen kokoontuneena yhteisenä asiana rakkaus tekemiseen. Jokaisen kansallispuvut valmistuvat, aikanaan ja pisto kerrallaan, tärkeimmän asian ollessa itse matka, ei niinkään lopputulos. 

Lue lisää
2021-10-20 09:24:57

LUE 21.10.2021 KARJALA-LEHDESTÄ

• Karjala-lehti kotiin entistä jämäkämpänä

• Katoavatko Harppulinnan viimeisetkin jäänteet?

• Emeritaprofessori Helena Hannonen: "Haastan kaikki suomalaiset unelmoimaan riittävän isosti"

• Pajot-festivaali tarjosi laulua, tanssia ja elokuvaa

• Yliluonnolliset kokemukset toivat sota-ajan ihmisille myös turvaa

• Karjalan keittiö: Perinneruoat toivat Michelin tähden

• Uusi sarja - Anna Kortelainen jäljittää talvisodan kokemista Karjalan lukijoiden silmin

Lue lisää
2021-10-20 09:37:17

KARJALA KOTIIN ENTISTÄ JÄMÄKÄMPÄNÄ

Tilaushinnat laskevat

 

Sanomalehti Karjala tiivistää ilmestymiskertojaan ensi vuonna. Lehti ilmestyy 24 kertaa kotiin kannettuna. Ilmestymispäivänä pysyy torstai.

Karjala Lehti Oy:n hallitus on nimittänyt lehden vt. päätoimittajan Paula Kiviluoman päätoimittajaksi sekä Jessica Turkian tuottajaksi 1.1.2022 alkaen.

Karjalan pitkäaikainen toimittaja Päivi Parjanen-Vättö jää lomalle vuodenvaihteessa ja sen jälkeen pois lehden palveluksesta.

Yhtiön toimitusjohtajana jatkaa Pertti Hakanen.

Lue lisää
2021-07-07 09:49:16

Hakanen Karjala-lehden johtoon

Karjala Lehti Oy:n hallitus on määrännyt yhtiön hallituksen puheenjohtajan Pertti Hakasen hoitamaan lehtiyhtiön toimitusjohtajan tehtäviä toistaiseksi 29.6.2021 lähtien. Toimitusjohtaja Markus Rissanen jää sopimuksensa mukaan pois yhtiön palveluksesta 13.7.2021 ja on siihen saakka vuosilomalla.

Pertti Hakanen on toiminut Karjala Lehti Oy:n hallituksessa vuodesta 2018. Hakanen on Karjalan Liiton toiminnanjohtaja.

Lue lisää
2021-03-03 09:45:11

Karjala-lehti on tärkeä karjalaisuuden välittäjä

LAPPEENRANTA

KARJALA LEHTI  Oy:n hallitus on nimittänyt toimittaja Paula Kiviluoman Karjala-lehden vt. päätoimittajaksi määräajalle 1.4.–31.12.2021.

Paula Kiviluoman työura alkoi 1979 Karjalan Kirjapainon konttorissa. Vuotta myöhemmin yrityskauppojen myötä hän siirtyi kaupunkilehti Etelä-Karjalaan, jossa sanomalehtityön monet eri vaiheet tulivat tutuiksi. Takaisin Karjala-lehden palvelukseen hän palasi 1988.

KARJALA-LEHDEN ulkoasu-uudistus valmistui vuodenvaihteessa. Uutta ilmettä haettiin muun muassa taittoa ja sivurakennetta muokkaamalla. 

Myös lehden sisältöä kehitetään jatkuvasti, vaikka koronapandemia asettaa sille omat haasteensa. Tapahtumat ovat hyvin pitkälti peruuntuneet tai siirtyneet verkkoon. 

– Nykypäivän tekniikka tuo toimitustyöhön monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Onhan se täysin erilaista seurata seminaaria tai juhlaa ”livestriiminä” kuin olla paikan päällä, Paula Kiviluoma muistuttaa. 

Lue lisää
2021-05-19 09:45:02

UUSI ASKEL JUHLAVUONNA

TAMMIKUUN 14. ilmestyi uusiutunut Karjala-lehti. Lisäämme lehden alkusivuille uutismaisuutta myös karjalaisuuteen liittyvissä asioissa, tuomme uusia sisältöjä unohtamatta perinteisiä taustoittavia artikkeleita ja henkilöhaastatteluja. Karjalan taittoa ja sisältöä on kehitetty vuosikymmen varovaisin ottein ja nyt otetaan seuraava askel.

Lehden 120. juhlavuosi ajoittuu siihen, että Karjalan Kirjapaino Oy perustettiin Viipurissa 20.3.1901. Karjalan juuret ulottuvat tätäkin kauemmas. Vuonna 1865 aloitti nuorsuomalainen Viipurin Sanomat, jonka työtä Karjala-lehti jatkoi. Suomalaisuuden, yhden kielen ja mielen nimeen vannoneet nuorsuomalaiset päätyivät vaikuttajiksi vuoden 1885 valtiopäivillä. Kärkikaartissa oli oululaisessa Kaiku-lehdessä aloittanut Julius Anshelm Bergh (myöhemmin Lyly), josta tuli Viipurin Sanomien päätoimittaja.

Lehti joutui tsaarin virkakoneiston hampaisiin. Viimeinen numero ilmestyi 14.3.1901, koska ”uppiniskainen lehti kertoi vahingollisesti Venäjällä sattuneista kavalluksista ja suurista varkauksista, vaikka sieltä olisi ollut paljon hyvää kerrottavaa”. Tuttu peruste kriittisen median painostukseen nykyäänkin. Päätoimittaja Lyly karkotettiin maasta ja hän ampui itsensä Berliinissä. Karjala-lehti saatiin vaikeuksien jälkeen lukijoille viimein säännöllisesti 1.1.1904 alkaen.

 

  Karjalan toimituksen näkemys, kolumnit ja lukijoiden mielipidekirjoitukset keskitetään sivuille 4 ja 5, joten lehden alkusivuilla korostuvat ajankohtaiset aiheet. Kulttuuria esitellään edelleen vahvasti ja matkailua sekä ruokaperinnettä tuodaan esiin useammin. Kotiseutujulkaisut, seurapalstat, Vanhat kuvat, Karjalaisen Nuorisoliiton ja Karjalan Liiton tiedotuspalstat säilyvät.

Vaikka Karjalan Liitto sai 65 prosentin ääniosuuden Karjala Lehti Oy:stä ja yhteistyö piirijärjestöjen kanssa tiivistyy, ei lehti muutu pelkäksi liiton järjestölehdeksi. Edellisen kerran liitto ja lehti löysivät toisensa näyttävämmin yhteistyön merkeissä kevättalvella 1958. Asuntopulaa lukuun ottamatta siirtokarjalaisten lakisääteiset asiat alkoivat olla paremmalla tolalla ja painopiste siirrettiin ”henkiselle puolelle”, järjestöjen toiminnan esittelyyn.

Karjalasta tuli tuolloin liiton virallinen tiedotuslehti. Keskustelua käytiin tutuista asioista; keskittyykö lehti liikaa eteläkarjalaisten, lähinnä Kannakselta lähteneiden asioihin unohtaen muut karjalaisuuden vivahteet eri puolilla Suomea, muun muassa Laatokan Karjalan perinteet. Samaan aikaan lehdessä tehtiin noin 6000 tilaajaan romahtaneen levikin takia merkittävä muutos, kun 177 ilmestymiskertaa kutistui vuonna 1959 viikoittaiseen, tuolloin 51 ilmestymiseen. Nyt ympyrän sulkeutuessa on levikki enää noin 4700 kappaletta ja vuonna 2021 uusiutunut Karjala ilmestyy 40 kertaa.

 

KARJALAISUUDEN kirjo kukkii edelleen laajasti ja monimuotoisesti myös järjestötoiminnan ulkopuolella, joten tälle kansalaisaktivismille on taattava avoin ja korostetun yhteinen väylä viestittää itsestään.

Karjalan pariin löydetään yhä enemmän sukujen, musiikin, käsityön tai ruokakulttuurin kautta. Kukin tavallaan. Varsinkin nuoret etenevät omin ehdoin, kiinnostavimman ilmiön houkuttelemana. Seuraava haaste onkin osallistua aktiivisesti sosiaalisessa mediassa heränneeseen Karjala-kiinnostukseen. Onhan meitä karjalaiset juuret omaavia toista miljoonaa, melkoinen voimavara myös lehdelle.

 

MARKUS RISSANEN

Lue lisää
2020-06-11 07:55:30

Siviilien elämää rintamien takana vuosina 1939-44

TAMPERE

Karjala-lehti kokosi näyttelyn SA-kuvista ja klubin tiloihin Puutarhakadulle tulee myös hieman ajan henkeen liittyvää esineistöä Karjalaisseurojen Tampereen piiriltä. Kaikille avoin maksuton näyttely kuvaa osaltaan muun muassa lasten ja naisten kohtaloita tuona aikana.

 

 Näyttelyä voidaan esitellä myös muina aikoina sopimuksen mukaan, yhteydenotot: sointula@kolumbus.fi / Sointu Lanki.

Lue lisää
2020-09-16 10:13:25

Karjala-lehti astui kännykkään

LEHTEMME uudistui digitaalisesti.  Karjalan verkkolehdessä jutut ja kuvat nousevat jatkossa paremmin esiin klikattaessa. Lehden visuaalisuutta lisätään myös videoilla ja verkkolinkeillä, joilla voidaan ohjata klikkaamalla suoraan muiden karjalaisten toimijoiden sivuille.

Lue lisää