Reijo Härkönen on onnellinen kauniin kotijärven rannalla Nuolijärvellä.
2018-09-19 12:21:45

Sadan maan matkailuveteraani

VALTIMO

Yli sadassa maassa vieraillut matkailutoimittaja Reijo Härkönen vietti 70-vuotis syntymäpäiviään Valtimolla elokuun lopulla. 

Härkösen toimittajan ura alkoi Karjalan maan avustajana jo 15-vuotiaana. Työtehtävät vaihtelivat päätoimittajan, toimitussihteerin, toimittajan tehtävinä eri sanoma- ja aikakausilehdissä. Lisäksi hän on kirjoitellut freelancerina lukemattomia artikkeleita eri julkaisuihin ja tehnyt radiotoimittajan töitä uutisoidessaan muun muassa Jolon panttivankidraamasta.  

REIJO HÄRKÖNEN kulki lapsena Nuolijärven kansakouluun pellon poikki ja naapurin emäntä vei veneellä järven yli samoin kuin muutkin koululaiset siltä suunnalta.  Sillä tavalla koulumatka lyheni puolella. Lapsuus kului kuusilapsisen perheen vanhimpana, vanhempien pitäessä maatilaa.

– Valtimo antoi hyvät lähtökohdat elämälle. En ehdi olemaan siellä valitettavasti niin paljon kuin haluaisin. Olin lapsena kiltti oppilas ja kova lukemaan. Kansainvälinen kiinnostus asioihin alkoi jo murrosiässä, kun virittelin talon katolle antennin ja kuuntelin ulkomaisia radiokanavia. Maita kertyi yli sata lyhytaaltoantennilla ja se oli silloisia Suomen ennätyksiä, Härkönen kertoo.

Reijo Härkösen tie kulki vuonna 1968 armeijaan ja sieltä Perniön Alkio-opistoon ja sen jälkeen hän suoritti Tampereen yliopistossa toimittajatutkinnon.

–Viihdyin hyvin Tampereella opiskeluaikoina, mutta työt odottivat Helsingissä. Minusta tehtiin heti Elantolehden toimitussihteeri. Pisimmän ajan olen kuitenkin ollut töissä Tapiola-lehdessä. Koko ajan olen lisäksi tehnyt lehtijuttuja freelancerina muihin lehtiin. Minut tunnetaan siitä, että haluan tehdä työt heti, enkä viivyttele, Härkönen hymyilee. 

HÄRKÖNEN on ollut Helsingin Sanomissa toimittajana, jossa hän kirjoitti artikkeleita muun muassa suljetusta Albaniasta 1970- ja 80 -luvuilla. 

Hän lähti ensimmäisenä toimittajana Kiinaan yhdessä Mikko Niskasen kanssa tutustumaan Xianin terrakotta-armeijaan. Ihmisoikeusasiat ovat olleet aina lähellä Härkösen sydäntä.  

Hän on toiminut pohjoismaisena yhteyshenkilönä virolaisten, vankileirillä Permissä pidettyjen toisinajattelijoiden tukena. Yksi heistä oli Lagle Parek, josta myöhemmin tuli Viron sisäministeri. Myöhemmin hän työskenteli Pyhän Birgitan luostarissa Piritassa.

– Siitä hyvästä sain viisumikiellon Venäjälle viideksi vuodeksi vuonna 1987. Syy oli se, että KGB oli seurannut toimiani koko ajan. Artikkelini ”KGB ja Viron uusi järjestys” julkaistiin Suomen kuvalehdessä ja siitä radioitiin laajasti Venäjällä viroksi, venäjäksi ja Venäjän vähemmistökielillä. Kun sain viisumini takaisin, olen vieraillut Venäjällä yli sata kertaa ja pidän maasta paljon, Härkönen kertoo.

Reijo Härkönen tuntee kodikseen Nuolijärven, Helsingin Kallion ja Nepalin, vaikka kaikki ovat täysin eri maailmaa. Nepalissa hän on asunutkin yhteensä kolme vuotta ja hän on vieraillut siellä 50 kertaa vuodesta 1982 lähtien. Hän on tavannut kaikki tärkeät nepalilaiset kuninkaasta pääministeriin, mutta myös kerjäläiset sekä matkailun ja kulttuurin vaikuttajat. Hän on Suomi-Nepal -seuran perustajajäsen. 

– Nepalilla on tarunhohtoinen maine. Nepal on yksi maailman köyhimmistä maista, mutta siellä on kuitenkin yksi maailman rikkaimmista kulttuureista. Nepalissa on vuoria ja viidakkoa. Himalajan vuoristo on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen minuun. Ihmiset siellä ovat todella ystävällisiä ja he tuntuvat olevan köyhyydestä huolimatta onnellisia, Härkönen sanoo.

Suomi on ollut merkittävässä roolissa Nepalin kehittämisessä. Kehitysyhteistyötä on tehty koulutuksen saamisesta köyhimmille, sanitaation kehityksessä ja veden saannissa. Nepalilaisissa kouluissa on jo puolet tyttöjä. Reijo Härkönen oli akkreditoituna ensimmäisissä parlamenttivaaleissa vuonna 1991. 

– Kun demokratia ei toteutunut, ihmisille tuli hällä väliä- meininki ja he ajattelivat, että nyt saa tehdä mitä haluaa. Korruptio, luonnonkatastrofit ja kohtalonusko-karma on hidastanut kehitystä Nepalissa. Kuningasperheen joukkosurmasta, mikä tapahtui vuonna 2001, nepalilaiset eivät ole vieläkään toipuneet.  Tapahtumiin liittyy vieläkin useita salaliittoteorioita, Härkönen kertoo.

Reijo Härkönen viihtyy Helsingin Kalliossa. Kulkeminen on helppoa, kun metrolla ja raitiovaunulla pääsee lähtemään kotikulmilta. Kaikki palvelut ovat aivan käden ulottuvilla.

– Olen ihan tyytyväinen elämääni. Välillä on olo, että olisin voinut tehdä enemmänkin. Luulen, että 70-vuotiaanakin elämä jatkuu samalla tavalla kuin ennenkin. Matkustelen ja teen töitä, kun terveyttä ja intoa riittää kovasti, tuumailee Reijo Härkönen Nuolijärven rannalla heinäkorsi suussaan. 

LUE LISÄÄ KARJALA-LEHDESTÄ 20.9. 

ULLA KORKATSU


« Takaisin