Kauppaneuvos Feodor Sergejeff oli yksi viipurilaisista hyväntekijöistä ja mesenaateista. Hän tuki muun muassa monia kouluja Kannaksella ja Viipurissa. Kuvassa oleva Sergejeffin suvun omistama jugendtalo on edelleen olemassa. (Kuva Virtuaali-Viipurin
2019-04-17 09:39:00

Viipurissa vallitsi vahva hyväntekemisen kulttuuri

HELSINKI

Luovutetun Karjalan yritystoiminnalla oli merkittävä vaikutus koko Suomen talouselämän kehitykseen. Viipuri satamineen, rautatie- ja ulkomaan yhteyksineen kohosi kaupankäynnin tärkeäksi keskukseksi. Kannakselle ja Laatokan Karjalaan syntyi monipuolista teollisuutta ja menestyneitä tukkukauppoja kukoistavan maatalouden rinnalle. Näin tiivistää Jyväskylän yliopistosta tutkijatohtori Tuomas Möttönen, jonka toimittama teos Liikemiehiä ja hyväntekijöitä: luovutetun Karjalan talousvaikuttajat (Otava) julkistetaan 27. huhtikuuta Karjalatalolla Helsingissä. 

Tuomas Möttönen on vakuuttunut, että ilman sotia Karjalan kehitys olisi jatkunut ja sen taloudellinen merkitys olisi entisestään vain vahvistunut. 

– Viipurista olisi kehittynyt kasvukeskus ja ulkomaankaupan veturi. Kaupunki olisi vetänyt puoleensa yrittäjähenkisiä ihmisiä, jotka olisivat luoneet vaurautta koko Karjalaan.

”LIIKEMIEHIÄ ja hyväntekijöitä” on ensimmäinen kokoomateos Karjalan alueen taloudellisesta elämästä ja yrittäjistä aina 1500-luvulta alkaen. Kirjahanketta ovat tukeneet muun muassa Karjalan Kulttuurirahasto, Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain seura Pamaus sekä Eevi ja Eemil Tannisen säätiö.

Teoksessa taloushistorian asiantuntijat luovat yleiskuvan luovutetun Karjalan yritystoiminnasta ja talouselämän kehityksestä. Kirjoittajat  –Tuomas Möttönen, dosentit Kai Hoffman ja Marko Paavilainen, filosofian maisterit Annastiina Henttinen, Anu Talka ja Terhi Kivistö sekä professori Petri Karonen – esittelevät myös elämäkerrallisesti ison joukon karjalaisia yrittäjiä ja liikemiehiä Weckroothin ja Hackmanin suvuista Kaarlo Kontroon, Juho Hallenbergiin ja Juho Lallukkaan. Lisäksi kirjassa pääsevät esille useat unohduksiin jääneet karjalaiset vaikuttajat. 

VIIPURILAISTEN liikemiesten keskuudessa vallitsi hyvin vahva lahjoitusten ja hyväntekeväisyyden kulttuuri. Liikemiehet eivät tyytyneet kartuttamaan itsekkäästi vain omaa omaisuuttaan, vaan heidän liiketoimintansa tuomasta vauraudesta saivat osansa myös teatteri ja muu kulttuuri, koulutus sekä vähäosaisten avustaminen. 

– Liikemiesten johtava periaate oli, että kertynyttä varallisuutta käytetään suomalaisuuden ja suomalaisten kulttuurin tukemiseen. Se oli enemmän sääntö kuin poikkeus, Tuomas Möttönen sanoo.

Laajaa hyväntekeväisyyttä harjoitti esimerkiksi merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja tukkuliike Häkli, Lallukka ja Kumpp. Oy:n toimitusjohtaja Eemil Tanninen (1870–1942). Hän testamenttasi omaisuutensa Eevi ja Eemil Tannisen säätiölle, joka tukee yhä edelleen taloudellista koulutusta ja maanpuolustustyötä.

TUOMAS Möttönen näkee karjalaisella yritteliäällä mielenlaadulla olleen ainakin jossain määrin vaikutuksensa alueen taloudelliseen menestykseen. 

– Valtioneuvos Johannes Virolaisen mukaan kaupankäyntiä on pidetty karjalaisten oman alana, jonka pohjana on karjalaisten herkempi, liikkuvampi, seurallisempi ja iloisempi luonteenlaatu. Toisaalta on varmasti niinkin, että kahden puolen rajaa asuvien alueilla oli luontevaa harjoittaa kauppaa. Karjalaiset myös pitivät yhtä, mikä oli tärkeää yhteistyöverkostojen luomisessa, hän toteaa. 

PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ


« Takaisin