Kolmikulman puisto on säilynyt Pietisen talon vieressä. 1980-luvun turistit muistavat sen pimeiden, usein väärien ruplien vaihtopaikkana.
2019-01-16 11:57:30

Pietisen palatsi, Viipurin arvotalo

VIIPURI

Kun nykysuomalainen saapuu Viipuriin junalla, hän ei voi olla huomaamatta rautatieasemaa vastapäätä pienen puistikon takana kohoavaa komeaa kivitaloa. Rakennuksella on harvinaisen rikas historia. Se tunnetaan Pietisen palatsina, mutta myös Hosainoffin talona. 

– Talo oli keskustan komeimpia liike- ja asuintaloja, jota suunnitteli peräti kolme arkkitehtiä, Bomanson, Jung ja Lindgren. Siinä toimivat Viipurin ensimmäiset hissit, ja sen julkisivua koristavat vieläkin Antti Halosen muovaamat ihmis- ja eläinhahmoja kuvaavat reliefit, selvittää helsinkiläinen Emer Silius.

Karjala-lehdessä Silius, 86., tunnetaan kävelevänä Viipurin rakennushistorian tietosanakirjana edesmenneen Juha Lankisen lailla. Lankinen ja Silius ovatkin tehneet yhteistyötä muiden työryhmässä, joka suunnitteli autonomia-ajan Viipuria esittelevän pysyvän näyttelyn Viipurin linnaan.

Talon rakennutti tehtailija ja valtiopäivämies Matti Pitkänen vuonna 1908. Hänet surmattiin Viipurin lääninvankilan verilöylyssä 27. huhtikuuta 1918. Kiinteimistöosakeyhtiö Oikoksen osakkeet myytiin seuraavana vuonna Hosainoffeille.

Salmilainen kauppaneuvos Wasili Hosainoff, joka kulki liikematkoillaan Ukrainaa myöten, oli kuollut ennen omistajanvaihdosta. Hosainoff Oy:tä hoitivat Hosainoffin serkukset, kaksi Feodoria. Liike teki konkurssin vuonna 1930 ja osakkeet siirtyivät KOP:n kiinteistöyhtiölle Talola Oy:lle.

Pietisen taloon liittyvät Suomen ja Viipurin kohtalonhetket vuonna 1918. Teemu Keskisarja kuvaa kirjassaan talossa sijainnutta ravintola Aristoa. Säveltäjä Toivo Kuula mainitsee kirjeessään asemaa vastapäätä sijaitsevan Pietisen suuren kivitalon kolme kuukautta ennen väkivaltaista kuolemaansa. K. N. Rantakari puolestaan puhuu keväällä 1918 ilmestyneessä kirjassaan ent. Pietisen talosta.

– Tämä panee tietysti arvelemaan, milloin Pietinen tai hänen perikuntansa tosiasiassa on kiinteistön omistuksesta luopunut. Kiinteistöyhtiön osakkeiden myynnistä ei jää julkisiin asiakirjoihin tietoja samalla tavalla kuin suorista kiinteistökaupoista, Silius huomauttaa.

– Monessa lähteessä mainitaan, että Pietisen taloon asennettiin Viipurin ensimmäiset hissit, Silius kertoo. Hissit saattoivat olla jopa ensimmäisiä koko Suomessa, sillä esimerkiksi Stockmannin Helsingin tavaratalon hissit ovat toimineet vasta vuodesta 1930.

– Hosainoffit tai oikeammin heidän yhtiönsä omistivat kiinteistön 1920-luvulla, mutta koko 1930-luvun se oli Kansallis-Osake-Pankin omistuksessa pankin kiinteistöyhtiön kautta. Ennen sotia talossa toimivat muiden muassa KOP:n Repolan konttori sekä alkoholiliikkeen ja erään autoliikkeen myymälät. 

– Itse kutsuisin rakennusta mieluummin Pietisen kuin Hosainoffin taloksi. Hosainoff ei ole ollut talon rakennuttaja eikä myöskään sen viimeinen omistaja. On tietysti mahdollista, että Viipurin nykyasukkaille Hosainoffin nimi kuulostaa kotoisemmalta

– Vastaavasti osuusliike Torkkelin omistuksessa ollutta taloa Torkkelinkadun varrella kutsutaan nykyisin Markeloffin taloksi, mutta Markeloff oli sentään sen talon rakennuttaja, Silius huomauttaa.

MARKKU PAAKKINEN


« Takaisin