Viipurin Uudenportin- ja Vahtitorninkadun kulman keskiaikainen kätkö. (Kuva: Frida Ehrnsten)
2020-05-20 09:37:58

Karjalan alueelta löydetty merkittävä määrä rahakätköjä

Suomen – luovutetut alueet mukaan lukien – edelleen ylivoimaisesti suurin keskiaikainen rahakätkö löytyi Viipurista 1903. Uudenportin- ja Vahtitornin kulmassa tehtyjen vesijohtotöiden yhteydessä työmiehet Richard Korhonen, Kalle Kiiskinen ja Viktor Mustonen löysivät maata kaivaessaan kuparikattilan, jonka sisällä oli 2659 hopearahaa ja kantasormus. Nuorimman rahan iän perusteella asiantuntijat päättelivät, että kätkö on todennäköisesti piilotettu 1520-luvulla. Rahat olivat peräisin muun muassa Ruotsista, Baltiasta, Saksasta ja Venäjältä aikavälillä 1398–1521. 

– Kätkö myös osoittaa, että Karjalassa käytettiin keskiajalla hyvin yleisesti liivinmaalaisia eli nykyisen Viron ja Latvian alueen rahoja ruotsalalaisten sijaan, toteaa Kansallismuseon rahakokoelmien intendentti, filosofian tohtori Frida Ehrnsten

Ehrnsten ja arkeologian historiaan erikoistunut väitöskirjatutkija, filosofian maisteri Liisa Kunnas-Pusan ovat kirjoittaneet yhdessä kirjan ”Karjalan rahalöydöt”. Kirja on Suomen Numismaattisen Yhdistyksen kustantaman suomalaisia rahalöytöjä esittelevän julkaisusarjan toinen osa. 

Lähes 30 vuotta sitten aloitettu hanke sai tukea Suomen Numismaatikkoliitolta ja Karjalan Kulttuurirahastolta. 

Sarjan ensimmäinen osa Uudenmaan rahalöydöt ilmestyi 2017. Molemmat julkaisut esittelevät tehtyjä löytöjä ja valaisevat sitä, miten nämä kuvaavat alueiden historiaa ja ominaispiirteitä. 

KARJALAN rahalöydöt -kirja  löytöluettelo kattaa Karjalan historiallisen maakunnan, johon kuuluivat Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien lisäksi muutamia kuntia Etelä- ja Pohjois-Savosta ja Kymenlaakson nykymaakunnista sekä luovutetun alueen pitäjät. Viime mainittu on jaoteltu vielä erikseen Karjalankannaksen, Suomenlahden ulkosaarten ja Laatokan Karjalan alueisiin. 

Tutkijoiden mukaan Karjalan alueen erikoisuus on kätköjen suuri määrä 1500-luvulta aina 1800-luvulle saakka. Liisa Kunnas-Pusa pitää niitä ainutlaatuisena löytömateriaalina. 

– Karjalan alueen historialla on omat kiinnostavat erityispiirteensä. Alue on rajaseutua ja toistuvasti sotanäyttämönä. Ruotsin ja Venäjän välinen raja siirtyilee alueella vuosisatojen kuluessa moneen otteeseen. Nämä historialliset ja maantieteelliset syyt tekevät Karjalan rahalöydöistä monipuolisia. 

Esimerkiksi luovutetun Karjalan alueelta on löytynyt jonkun verran viikinkiaikaisia rahakätköjä, joista suurin osa ajoittuvat 1000-luvun jälkimmäiselle puolelle. 

– Viime vuosina paikalliset metallinilmaisinharrastajat ovat löytäneet myös Etelä-Karjalasta rahoja, jotka osoittavat rahoja käytetyn sielläkin viikinkiajalla paljon yleisemmin, kuin mistä aikaisemmin oli todisteita, Frida Ehrnsten toteaa. 

Vanhimmat keskiaikaiset Karjalasta löytyneet rahat ovat 1200-luvun gotlantilaisia penninkejä. Nämä ovat hautalöytöjä Lappeenrannan Kauskilan Kappelinmäeltä ja Sakkolan Patjalta. 

LUE LISÄÄ 21.5. 2020 LEHDESTÄ

PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ


« Takaisin