Laura Berger nostaa Viipurin kirjaston malliesimerkiksi rakennuksesta, joka on ja pysyy paikallaan. Vaikka maailma on sen valmistumisen jälkeen muuttunut radikaalisti, rajat siirtyneet ja ihmiset vaihtuneet, kirjasto palvelee yhä alkuperäisessä tehtä
2019-07-10 10:54:41

Aallon kirjasto on enemmän kuin pelkkä rakennus

HELSINKI

Tekniikan tohtori Laura Berger vertaa arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaa Viipurin kirjastoa venäläiseksi maatuskanukeksi, josta voi kuoria erilaisia kerrostumia ja merkityksiä. Paitsi että kirjasto on suunnittelijansa merkittävä varhaistyö ja modernin arkkitehtuurin esimerkkiteos, sillä on vakiintunut paikka historiallisten tapahtumien pitkässä ketjussa.

– Erityisesti se, että kirjasto on sijainnut olemassaolonsa aikana kolmen eri valtion – Suomen, Neuvostoliiton ja Venäjän – alueella, on lisännyt kerrostumia kirjaston elämään. Lisäksi kirjastosta on kirjoitettu lukuisissa arkkitehtijulkaisuissa ja sotahistoriallisessa kirjallisuudessa, ja siitä on käyty vilkasta julkista keskustelua myös suomalaisissa sanomalehdissä, Laura Berger toteaa.

Viipurin kirjasto valmistui vuonna 1935, mutta uuden kirjastorakennuksen juuret ulottuvat jo 1900-luvun alkuun, jolloin apteekkari von Zweyberg teki kaupungille testamenttilahjoituksen sen miljöön kaunistamiseksi. 

Varoilla suunniteltiin tehtäväksi eurooppalaistyylinen suihkulähde rakenteilla olleeseen Torkkelinpuistoon.

– Kaupungissa heräsi kuitenkin ajatus kysyä neuvoa ajan parhailta kaupunkisuunnittelun asiantuntijoilta, Bertel Jungilta ja Eliel Saariselta. Tutkimustensa jälkeen arkkitehdit suosittelivat, että Torkkelinpuistoon ei pystytettäisi ainoastaan suihkulähdettä, vaan kaupungissa vallinnut ”barbarian tila” tuli korjata rakentamalla puiston halkaisseen Aleksanterinkadun varrelle monumentaaliaukio, Laura Berger kertoo taustoista.

Vuonna 1912 aukiota varten julistettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka tarkoituksena oli löytää kaupungille selkeä keskus sekä osoittaa paikat teatterille, museolle ja kirjastolle. 

– Voittaneet ehdotukset olivat kuitenkin niin suurisuuntaisia, ettei niiden toteuttamista sellaisenaan pidetty mahdollisena. Lisäksi ensimmäisen maailmansodan ja sitä seuranneiden laman ja inflaation seurauksena apteekkarin testamenttilahjoituksen arvo kutistui niin, että sillä saatiin lopulta tilattua kaupungin kaunistamiseksi vain pienehköt Karjalan impi- ja Kalapoika-patsaat. 

– Kilpailu monumentaaliaukiota varten oli kuitenkin tuonut esiin kirjaston merkityksen julkisena rakennuksena ja osana kaupunkikuvaa: millaiseksi tulevaisuuden Viipuri kuviteltiin ja miten kaupunkia haluttiin kehittä, tutkija muistuttaa. 

Suunnitelmat kirjaston rakentamiseksi saivat uutta vauhtia, kun tunnetun viipurilaisen liikemiehen Juho Lallukan puoliso Maria Lallukka testamenttasi puolet omaisuudestaan Viipurin kirjastolle. 

Kirjaston yhdeksi sijoituspaikaksi harkittiin muun muassa tonttia Pantsarlahden bastionin päältä paikalta, jonne myöhemmin rakennettiin Viipurin taidemuseo ja piirustuskoulu.

Kirjaston suunnittelukilpailun voittanut Alvar Aalto sisällytti suunnitelmaansa Maria Lallukan toiveen amerikkalaisten Carnegie-kirjastojen mallista, jossa käyttäjät saivat itse valita lainattavansa. 

– Vaikuttaa siltä, että Suomessa Carnegie-kirjastojen malli ei ollut yksityiskohtaisesti tunnettu, vaan sen käsitettiin viittaavan erityisesti sen avohylly-järjestelmään.

Lisäksi uuteen kirjastoon tuli luentosali kulttuuriesityksiä ja muita tilaisuuksia varten. Tämän tilan aaltoilevaa kattoa hämmästellään ja ihastellaan yhä tänäänkin, ja siellä järjestetään edelleen niin erilaisia luentoja, konsertteja kuin näyttelyitä.

– Viipurin kirjasto on ensimmäisiä itsenäiseen Suomeen rakennettuja kirjastoja, ja siitä lähtien julkiset kirjastot ovat tarjonneet tiloja monenlaiseen toimintaan palvellen hyvin erilaisia käyttäjiä; kirjastot ovat demokraattisia tiloja. Tämä kenties osaltaan selittää sitä, miksi suomalaiset ovat aktiivisimpia kirjastonkäyttäjiä maailmassa, Laura Berger sanoo.  

LUE LISÄÄ 11.7. KARJALA-LEHDESTÄ

PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ


« Takaisin