Amanuenssi Perttu Materon käsissä on sotien jälkeen valmistunut kuuluisa Sako L46 -lintuluodikko. Metsästysasetta alettiin kehittää jo sota-aikana ja jatkettiin heti sodan jälkeen. Luodikon tie laajoille markkinoille oli hidas. Asesalissa on myös mus
2021-01-20 08:51:01

Suomen Punainen Risti sai lahjaksi asetehtaan

RIIHIMÄKI

Nykyään italialaisomistuksessa oleva Sako Oy juhlii satavuotistaivaltaan.

Asetehdas Sako on ollut sadan vuoden ajan monien muutosten kourissa. Alkuaan Suojeluskuntien Ase- ja Konepaja Oy oli sotien jälkeen parikymmentä vuotta Suomen Punaisen Ristinkin omistuksessa, jotta Neuvostoliitto ei päässyt siihen käsiksi.

Suomen Metsästysmuseo tekee yhdessä nykyään italialaisen Berettan omistuksessa olevan Sakon satavuotisia vaiheita esittelevän näyttelyn. Se avautuu Riihimäellä huhtikuun alussa ja kestää syyskuun lopulle asti.

 

METSÄSTYSMUSEO kerää näyttelyä varten Sakoon liittyvää materiaalia, esineitä, valokuvia ja kirjoitettuja muistoja. Ohjeet löytyvät museon verkkosivuilta

Itsenäisyyden alkuvuosina Suojeluskuntajärjestön ja työväestön välillä oli sisällissodasta johtunutta skismaa. Timo Salmisen kirjoittamassa Riihimäen ja Lopen Launosten suojelukuntien historiateoksessa kerrotaan monen väittäneen, ettei asetehtaalle otettu töihin muita kuin suojeluskuntalaisia.

Vuonna 1927 Sakon palvelukseen mennyt Lauri Peltonen muistelee, että ammattimies sai asetehtaasta töitä, vaikka ei suojeluskuntalainen ollutkaan. Jäsenyydestä oli kuitenkin etua.

Peltonen meni 16-vuotiaana Sakon portille kyselemään töitä. Kun insinööri Raevaara kuuli pojan liittyneen vähän aikaa sitten suojeluskuntaan, hän sai aloittaa työt heti seuraavana päivänä.

 

RIIHIMÄELLÄ toimi 1920 alkaen Suomen Ampumatarviketehdas Oy.

Se teki vararikon 1927, ja maan hallituskin kaatui, koska valtio oli ostanut kelvottomia patruunoita.

Samana vuonna Helsinkiin 1919 perustettu Suomen Ase- ja Konepaja Sako osti Riihimäen tehtaan laajentaen sitä.

Riihimäen suojeluskuntaan kuului runsaasti sakolaisia, harjoittelijoista päälliköihin. Harva heistä oli kuitenkin suojeluskunnan johtotehtävissä.

Talvisodan alla 1939 asetehtaalla oli 120 työntekijää.

Ammattinsa ansiosta monet sakolaiset menestyivät ampujina ja virkistivät lajin harrastusta paikkakunnalla.

 

SUOJELUSKUNTAJÄRJESTÖ lakkautettiin jatkosodan jälkeen. Sakon asetehdas saatiin siirrettyä Suomen Punaisen Ristin omistukseen. Näin suojattiin tehtaan omistus siltä varalta, että Neuvostoliitto vaatisi sitä itselleen. Punaisella Ristillä oli silloin vankka puheenjohtaja, Suomen marsalkka Mannerheim.

Riihimäen suojeluskunta lahjoitti koko omaisuutensa turvaan kauppalalle. Suojeluskunnan entisestä talosta tuli seuratalo, joka teatterina toimiessaan paloi maan tasalle tammikuussa 1976.

 

RAUHANSOPIMUS esti Suomelta sotilasaseiden ja niiden patruunoiden valmistuksen. Väen työllistämiseksi Sakossa keksittiin sotien jälkeen metsästysaseiden teon oheen SPR:n imagoon paremmin kuuluvia muita tuotteita. Aseista ei tehty auroja, vaan muita hyötytuotteita.

Sakon tuotekehitysjohtajan ja Metsästysmuseoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Seppo Kuparisen mukaan hylsykoneilla tehtiin muun muassa messinkisiä huulipuikkoja ja tupakansytyttimiä.

Tehdas valmisti myös esimerkiksi puukenkien pohjia ja kutomateollisuuden tarvikkeita.

 

METSÄSTYSASEIDEN tuotanto ei ollut kiellettyä. Sodan jälkeen tehdas alkoi kehitellä Sako L46-lintuluodikkoa ja sen rinnalla muita metsästysaseita sekä patruunoita. Laajoille kansainvälisille markkinoille päästiin vähitellen viisi- ja kuusikymmentäluvuilla.

Punaiselle Ristille ei oikein sovi aseiden tehtailu. Suomen Kaapelitehdas, joka myöhemmin fuusioitui Nokian kanssa, osti Sakon 1962. Sotilasaseiden valmistus alkoi uudelleen, kun tehdas kehitti puolustusvoimille rynnäkkökiväärin mallia 62.

Seuraavina vuosikymmeninä suomalaiset asetehtaat olivat fuusioruljanssissa. Tehtaan nimi vaihtui tämän tästä.

 

MEININKI muuttui vuonna 2000. Maailman vanhin teollinen perheyhtiö, Beretta-konserni osti Sakon. Siitä alkoi menestystarina.

Tehdas modernisoitiin ja markkinat maailmalla kasvoivat. Riihimäellä valmistuu vuosittain yli satatuhatta asetta.

Sotilasaseetkin ovat palaamassa tuotantoon. Sako ja Puolustusvoimat solmivat keväällä aiesopimuksen. Sen tavoitteena on kehittää uusi tarkkuuskivääri ja tukiampujan kivääri.


SUOMEN Metsästysmuseon vuoden 2021 seitsemästä uudesta näyttelystä ensimmäisenä avautuu 26.1. kuvanveistäjä ja konservaattori Jussi Mäntysen (1886–1978) töiden näyttely. Nimenä on Eloa eläimen muodossa.

 

LUE LISÄÄ 14.1. 2021 KARJALA-LEHDESTÄ

OLAVI SAARINEN


« Takaisin