Emerituspäätoimittaja Erkki Puputti kävi Itä-Hämeen toimituksessa muistelemassa menneitä. Hänet kuvattiin museoidun kirjoituskoneen äärellä. – Evakkojen valtaväestö, käkisalmelaiset, ovat olleet minulle kuin oman kylän väkeä. Kuva: Armi Salonen
2019-04-17 09:41:25

Pesunkestävä karjalainen Kurkijoelta

HEINOLA

”Tunnen itseni pesunkestäväksi ja paljasjalkaiseksi karjalaiseksi, josta karjalaisuus ei lähde kaaputtamallakaan.” 

Näin sanoo Heinolassa asuva emerituspäätoimittaja Erkki Puputti.  Hän on syntynyt 13.10.1926 Kurkijoen Lapinlahden kylässä.

– Heinolaan asetuin jo 1950, kun sain työpaikan Itä-Hämeen toimituksesta, hän sanoo. 

Evakkopoika on viihtynyt mainiosti kaikki nämä vuodet Heinolasta löydettyään sieltä paikkansa yhteiskunnassa vaellusvuosiensa jälkeen. 

– Kesämökin maisemat Konniveden rannalla ovat jo yli 50 vuotta olleet sielunmaisemiani. Mökin läheiset rantakalliot muistuttavat lapsuuteni rantajyrkänteistä ja lahdenpoukamat Laatokan vastaavia muodostelmia. 

ERKIN vanhemmat olivat Israel ja Miina Puputti (o.s. Lukka) Kurkijoen Lapinlahdelta. Lapset olivat Antti, Arvi, Yrjö, Erkki, Katri ja Iida. Kaksi poikaa kuoli vauvaiässä. 

Isän vanhemmat olivat Antti ja Katri Puputti (o.s. Paju). Lapset olivat Eerik, Israel, Pekka, Antti, Albert ja Juhana. Äidin vanhemmat olivat Juhana ja Anni Lukka (o.s. Pajari). Anni oli Hiitolasta. Lapset olivat Juho ja Martti

– Isäni Israel, joka oli syntynyt 1882, kuoli syöpään 1927. Miina-äiti jäi leskeksi kuuden alaikäisen lapsen kanssa 39-vuotiaana. Hän oli syntynyt 1888 ja kuoli 1966. 

Erkki ehti käydä Kurkijoella kansakoulun. Kotipitäjänsä ulkopuolella hän ei ennen talvisotaa käynyt. Kirkonkylässä eli Lopotissa hän kävi lääkärillä, kirkossa ja maalismarkkinoilla. Naapurikylän Vätikän kuuluisilla hiekkarannoilla hän näki tuhatlukuisen väkimäärän kesäisenä sunnuntaina.  Talvisodan evakkotie johti Viitasaaren kautta Oripäähän kevään korvalla 1941. Äiti ja Katri-sisar palasivat Lapinlahdelle keväällä 1942. 

– Sinne minäkin matkustin koulun päätyttyä Loimaalla. Kolme vanhempaa veljeäni oli tuolloin rintamalla. Kotimme oli täysin asuttavassa kunnossa. 

– Oppikoulun aloitin syksyllä 1939 Elisenvaaran yhteiskoulussa. Koulunkäynti Viitasaarella, Loimaalla, Parikkalassa ja jälleen Elisenavaarassa syksyllä 1943.

ARMEIJAAN Erkki joutui huhtikuussa 1944, kun 17-vuotiaat pojat kutsuttiin koulutukseen, ensin Lappeenrantaan ja sitten Parolaan. Rintamalle hän ei joutunut. Kotiutus tapahtui lokakuun alussa. 

– Sain viikon loman syyskuun puolivälissä ja kävin saattelemassa äidin ja Katri-siskon toiselle evakkomatkalle kohti Kurikkaa. Kolme veljeäni kotiutettiin kodittomuuteen marraskuussa. Veljistä Yrjö haavoittui perääntymistaisteluissa Salmissa heinäkuussa, mutta palasi vielä rintamalle. 

Erkki jatkoi koulunkäyntiä Ilmajoen yhteiskoulussa. Sieltä hän kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1947. Hänen omaisensa muuttivat 1946 jo toisen kerran Oripäähän. 

– Sieltä oli saatu maanhankintalain perusteella kymmenen hehtaaria peltoa sekä metsämaata Yläneen kunnan puolelta. Tartuin 1948 auran kurkeen ja ryhdyin maanviljelijäksi, mutta vain lyhyeksi aikaa. 

Puputti-nimisiä on Erkin tietojen mukaan asunut Impilahdella, Jaakkimassa, Kurkijoella, Vpl. Pyhäjärvellä ja Räisälässä. Myös jonkin verran Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. 

– Yhtä lapinlahtelaista Puputin sukuhaaraa löytyy myös Amerikasta. Isäni ja Antti-setäni kävivät siellä tienaamassa kihloja, mutta palasivat kotimaahan. 

– Sen sijaan Juhana-setä matkusti kahdeksantoistavuotiaana Atlantin yli ja vaelsi kauas Oregoniin ja ryhtyi lännen lokariksi. Hän muutti sukunimensä Pettersoniksi, nai amerikkalaisneidon ja sai kaksitoista lasta. Heistä vielä kaksi yli 90-vuotiasta on elossa. Amerikassa asuu Juhana Puputin jälkeläisiä monessa polvessa. 

LUE LISÄÄ 18.4 2019 KARJALA-LEHDESTÄ

MARKKU SUMMA


« Takaisin