Käydessään Salmissa Aaro Mensonen pärjää paikallisten kanssa karjalan kielellä. Varsinkin vanhemmat ihmiset ovat hyvin iloisia, jos joku puhuu heidän kanssaan yhteistä kieltä.
2019-02-20 14:01:17

Salmilainen Aaro Mensonen käänsi sananlaskuja karjalaksi

JOENSUU

Aaro Mensonen on tehnyt jo parinkymmenen vuoden ajan pyyteetöntä työtä karjalan kielen säilyttämiseksi. Opetustyön lisäksi hän julkaissut lukuisia kirjoja, joista  ”Sanondoi” ja ”Sananpolvii da sanoi” ilmestyivät äskettäin. 

Sananparret ovat tavallisten ihmisten käyttämiä arjen viisauksia ja niissä osutaan asian ytimeen. Kirjasiin Aaro Mensonen on koonnut sanalaskuja ja sanontoja karjalan eri murrealueilta, muokannut ne livviksi ja vielä kääntänyt tekstit suomeksi. 

– Suomalaisia ja karjalaisia sananlaskuja voi hyvin vertailla keskenään. Monissa sanonnoissa on sama ajatus, vaikka sanat olisivatkin erilaisia. Käännöstyötä en ole tehnyt sanasta sanaan, vaan pyrkinyt tuomaan sanontojen ja sananlaskujen alkuperäisen merkityksen mahdollisimman hyvin esiin, hän sanoo.

Mensosen lapsuudenkodissa Salmin Koverossa puhuttiin Salmin murretta, mikä on yksi livvin alamurteista.

– Salmin murre on äidinkieleni, mutta evakkoon tullessa sitä puhuttiin vain perhepiirissä ja tuttavien kanssa. Kieli jäi minulta unohduksiin vuosikymmeniksi. Harrastus virisi uudestaan, kun Joensuun kaupunki 1990-luvulla kutsui minut EU-rahoitteiseen Karjalaiset löytöretket –nuorisoprojektiin opettamaan karjalaa nuorille. 

Hanke toteutettiin yhdessä Suomen ja Venäjän karjalaisten kanssa, ja mukana oli kymmenkunta kaupunkia rajan molemmin puolin.

– Opetusta varten ei ollut valmista materiaalia ja niinpä teimme Petroskoin yliopiston dosentti Ljudmila Markianovan kanssa yhdessä oppikirjan kielioppineen. Vuonna 2006 julkaistua kirjaa opiskelijat käyttävät yhä edelleen.

Karjalan Kielen Seuran kunniajäsen iloitsee, että seuran ponnistelujen tuloksena karjala sai vähemmistökielen statuksen vuonna 2009, ja kieltä on mahdollisuus opiskella sivuaineena Itä-Suomen yliopistossa. 

– Vähemmistökielen statuksen myöntäminen ja vuosittainen rahallinen avustus ovat valtiolta hienoja vastaantuloja, mutta ne eivät ole kuitenkaan riittäviä toimenpiteitä kielen pelastamiseksi. Karjalalle tulisi saada lainsäädännöllinen turva kuten esimerkiksi saamelle ja se tulisi saada osaksi koulujen opetusohjelmaa, ehdottaa Aaro Mensonen.

LUE LISÄÄ 21.2. 2019 KARJALA-LEHDESTÄ

PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ


« Takaisin