Toimittaja Mika Mäkeläinen on kirjoittanut kirjan kokemuksistaan Pohjois-Koreassa ja Kiinan raja-alueilla.
2019-05-14 14:41:22

Mika Mäkeläinen tuntee Pohjois-Korean

YLE:n Aasian toimittajan Mika Mäkeläisen suku on sekä äidin että isän puolelta Viipurin liepeiltä niin pitkälle kuin sukua on pystytty selvittämään. Äiti on syntynyt Viipurissa. Isä on syntynyt evakko-Suomen puolella, mutta hänen isänsä on kotoisin Repolanjärven tuntumasta Viipurin maalaiskunnan Talista. 

– Olen käynyt Karjalassa viimeksi viime kesänä. Vanhempieni kotitalosta ei löydy edes kivijalkoja. Isänisäni talosta oli niitä vielä jäljellä, mutta nyt sitten venäläisten huvila-alue on levinnyt järven ranta-alueelle niin että kivijalkojakaan ei enää löytynyt, Mäkeläinen toteaa.

MIKA MÄKELÄINEN on kirjoittanut kirjan kokemuksistaan Pohjois-Koreassa. Kirjan kuvaukset ovat korutonta kertomaa maan ja kansan tilanteesta. Ulkopuolista tietoa rajoitetaan maassa. Pohjois-Korealla on Kwangmyong –niminen tietoverkko, mutta siitä ei ole pääsyä kansainväliseen internet-yhteyteen. 

Pahimmat nälkävuodet sivuutettiin Pohjois-Koreassa 1990-luvulla, mutta silti nälkä ja puute aiheuttavat Kiinan rajalla selkkauksia, joista on vaiettu uutisissa. Aliravitut Pohjois-Korean sotilaat ovat tunkeutuneet Tumen-joen yli Kiinan puolelle varastamaan ruokaa ja rahaa. Näillä retkillä sotilaat ovat surmanneet siviilejä, jopa useita samalla kertaa. Virta jäätyy talvella, joten se on silloin helppo ylittää.

SAALINA on ollut suomalaisittain vähäisiä rahamääriä ja elintarvikkeita. Ryöstöretkiä ovat tehneet myös pohjoiskorealaiset siviilihenkilöt, joita nälkä on ajanut epätoivoisiin tekoihin. Kiinni jääneet ryöstöretkeläiset ovat saaneet ankarat tuomiot. Kiinalainen mies kertoi Mika Mäkeläiselle, vieneensä pohjoiskorealaisille lapsille muovikelmuun pakattuja makkaroita. Lapset eivät tienneet, mitä makkarat olivat, eivätkä osanneet avata niiden pakkausta. 

Kiinalaiskylissä Pohjois-Korean rajan tuntumassa puhutaan koreaa. Kauppojen kylteissä koreankieli on ylinnä ja kiinankielinen osa alla. Heidän yhteytensä ovat suljetun rajan taakse tiiviit. Kiinankorealaiset pääsevät matkustamaan Pohjois-Koreaan ja käyvät siellä kauppaa sekä laillisesti että laittomasti. 

KIINANKOREALAISET auttavat rajan takaa paenneita kätkeytymään Kiinaan. Vain harva pakolaisista pääsee Etelä-Koreaan saakka. Osa köyhistä Kiinan rajakyläläisistä pyrkii myös Etelä-Koreaan. Kiinan puolelle paenneet ja siellä kiinni joutuneet palautetaan Pohjois-Koreaan. Jos pako leimataan poliittiseksi, niin pakoa yrittänyt tuomitaan 5–10 vuodeksi pakkotyöhön. Tavallinen laiton rajanylitys on lievempi teko, joten siitä annetaan korkeintaan parin vuoden leirituomio.

Pohjois-Korealla ei ole paljon vietävää maailmalle. Hiilen lisäksi viedään kaivostuotteita ja kalajalosteita. Kyberrikollisuus on Mäkeläisen mukaan ollut ilmeisen tuottavaa maalle viime vuosina. Pohjois-Korea käyttää myös kansalaisiaan vientikauppatavarana. Kiinalaiset teollisuusyritykset työllistävät rajan takaisia pohjoiskorealaisia. 

KIINALAISEN teollisuustyöntekijän palkka on 500–600 euroa, mutta pohjoiskorealaisille maksetaan vain kymmenys siitä. Pohjois-Korean valtio pidättää siitäkin vielä osan itselleen. Muutaman vuoden pituiset työluvat Kiinaan ovat kuitenkin haluttuja. Niistä pohjoiskorealaiset lupaviranomaiset saavat lahjuksensa. Työlupia hakevat ottavat lainoja lahjusten maksamiseen ja nekin on vielä maksettava Kiinassa ansaitusta riistopalkasta.

– Kiina pelkää enemmän tai vähemmän Pohjois-Korean romahtamista ja sieltä tulevan silloin pakolaisjoukkoja. Siltä varalta on suunniteltu, että Pohjois-Korean sisälle perustetaan suuria pakolaisleirejä, jotka Kiinan armeija pitää siellä järjestyksessä. Kiina pelkää ennen kaikkea, että pakolaiset tuottaisivat epävakautta heille itselleen, Mäkeläinen sanoo. 

LUE LISÄÄ 16.5.2019 KARJALA-LEHDESTÄ

LASSE KOSKINEN


« Takaisin