2021-05-05 09:13:57

KOLUMNI 29.4.2021

Karjalaisuus kelpaa matkailuvaltiksi

AILA-LIISA LAURILA

MARIMEKKO-yhtiön hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotila on ollut viime aikoina kovasti äänessä julkisuudessa. Hän on uskomattoman sujuvin sanakääntein vakuutellut Suomen etelärannikon saariston lumovoimaa.

Tietenkin hän on markkinoinut tuoretta valokuvakirjaansa ”Tuhansien saarten maa”, mutta kiistatta on kuulostanut siltä, että hän uskoo aidosti saariston mahdollisuuksiin houkuttelevana kansainvälisenä matkailukohteena. Kauneutta, rauhaa, eksotiikkaa!

Ihamuotila väittää, että Suomessa ei ole ymmärretty, mitä ihmiset maailmalla haluavat. Tuon asian tajuamisen avulla unikkokuviot ja tasaraidat on saatu hiottua brändimaailman huipulle. Samalla tavalla hän uskoo, että maailmalla haetaan nyt sitä, mitä meillä on tarjota.

LAPPI on tähän mennessä pystynyt nostamaan vetovoimansa korkeammalle kuin muut alueet Suomessa. Toki karjalaisellakin kulttuurilla on tässä maassa yritetty houkutella. Nurmeksen Bomba oli 1980-luvun alussa Suomen neljänneksi suosituin matkailunähtävyys, jonka kulmilla riitti kesäisin turistibusseja jonoiksi asti. Sitten suosio hiipui.

Itä-Suomen yliopiston professori Pekka Suutari kertoo tuoreessa tiedekirjassa ”Karjalankieliset rajalla”, että Bomban talo ja sitä ympäröivä karjalaiskylä on osoitus 1970-luvun loppupuolen merkittävistä ponnistuksista elvyttää rajakarjalaista kulttuuria.

Tuon ajan toimijoilla oli rohkeutta uudistaa karjalaisuutta koskevia käsityksiä. Kateus vei kuitenkin tuhkat pesästä. Suutarin mukaan jotkut alkoivat pitää rajakarjalaisen kulttuurin näkyvyyttä liian suurena suhteessa väestön lukumäärään. Bomban menestys haluttiin painaa alas.

Aikaa on nyt ilmeisesti kulunut riittävän paljon, ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on sijoittamassa miljoonia alueen kehittämiseen. Halutaan tarjota nykykarjalaista luksusta, joka sisältää karjalaista perinnettä, mutta myös moderneja kulttuurielämyksiä, alueen jylhää luontoa sekä laadukkaita majoitus- ja ravintolapalveluja. Lupaus soi korvissa kuin musiikki.

ON TOTINEN  tosi, että perinteiden pahimpiin kaavoihin ei kannata kangistua vaan luoda sellaista tarjontaa, jolle löytyy kysyntää. Korona-aikana on nähty, että kotimaa kiinnostaa. Bomba on vain yksi kohde.

Tässä kuussa 30 vuotta täyttänyt Kolin kansallispuisto teki viime vuonna kävijäennätyksen. Pysäköintialueet kävivät auttamatta ahtaiksi, kun etenkin nuoret perheet tajusivat luonnon hyvät vaikutukset fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

KARJALA  ja karjalaisen kulttuurin koko kirjo kannattaa tehdä näkyväksi laajasti. Sen omaleimaisuutta ei voita lounainen saaristo eikä edes Lappi.

Karjalan tasavallassa kehitetään aktiivisesti matkailuinfrastruktuuria. Kyselyissä on todettu, että suurten kaupunkien asukkaita houkuttelevat Karjalaan muun muassa kosket, järvet, kansallispuistot ja parantuneet majoitus- ja ravintolapalvelut.

Siellä osataan nostaa karjalaisuutta, koska paikallinen kulttuuri joutuu kilpailemaan valtavan maan toinen toistaan houkuttelevampien kulttuurien kanssa. Niin, ja naapurilla on Kižin, Valamon ja Solovetskin saaret, Ruskealan marmoripuisto, Kivatsun vesiputous ja Belomorskin kalliopiirrokset.

• Kirjoittaja on Karjalan Heimo -lehden päätoimittaja.


AILA-LIISA LAURILA


« Takaisin