Kiiskilän kohtalo jälleen lääkärin käsissä.
2021-05-05 09:18:57

Kiiskilän kartano pelastui tuholta

KIISKILÄN kartanon historia Viipurin maalaiskunnassa toistaa ihmeellisellä tavallaan itseään. Kartanon jättimäistä restaurointiurakkaa hoitaa pietarilainen kirurgi Ilja Sleptsov

Täysin valmista kartanon uusi isäntä odottaa tulevan vajaan kymmenen vuoden kuluessa. Hän lupaa rakennuskokonaisuuden olevan vierailukunnossa parin vuoden päästä.

– Pidän valtavasti lapsista. Olisi hienoa, kun tulevaisuudessa suomalaiset ja venäläiset lapset leikkisivät kartanon tantereella ja osallistuisivat erilaisiin kansainvälisiin koulutus- ja leiritapahtumiin täällä, Sleptsov visioi.

VENÄLÄISTEN hoteissa olevasta karjalaisesta kulttuuri- rakennusperinnöstä huolissaan olevat suomalaiset odottavat projektin valmistumista huojentunein ja toiveikkain mielin.

Kun kartanon omistaja haluaa rentoutua rakennustöiden lomassa, hän suuntaa askeleensa kohti pihapiirissä sijaitsevaa panimoa. Siellä valmistuu Kiiskilä-brändejä: Belgian Maltia ja stoutia. Tuotanto nousee vielä huomattavasti 1 000 litrasta kuukaudessa.

Kun mennään noin kaksi sataa vuotta ajassa taaksepäin, historiasta astuvat jälleen esiin lääkäri ja tämän isoisän Pietariin perustama panimo.

Lääkäri oli Leopold August Krohn (1837–1892), Suomen sotilaslääketieteen uurtaja. Tämän isoisä Abraham Krohn (1766–1827) perusti suureksi kasvaneen olutpanimon Pietariin. Sen toimintaa jatkoivat hänen kaksi poikaansa, kunnes he myivät sen.

Pojista Leopold Wilhelm Krohn muutti Suomeen, meni naimisiin viipurilaisen tehtailijan Dannenbergin tyttären kanssa ja peri vuonna 1834 kartanon, jonka tehtailija Dannenberg oli ostanut vuonna 1820 – kaksisataa yksi vuotta sitten.

SLEPTSOV etsiskeli itselleen vapaa-ajan paikkaa ja huomasi viitisen vuotta sitten tontinmyynti-ilmoituksen lehdestä. Tontilla seisoi pahoin vaurioitunut kartano, Kiiskilän kartanon päärakennus.

Talvisodan jälkeen Kiiskilän kartanon historia toistaa Muolaassa sijainneen Kuusaan kartanon vaiheita.  Kiiskilä ehti toimia vuosina 1940–2007 sairaalana, orpokotina ja pioneerileirinä, kunnes rakennus hylättiin. Sleptsovin aikahorisontti on kaukana. 

– Kahdellakymmenellä vuosituhannella kartano oli vielä hyvässä kunnossa. 21. vuosituhannella venäläiset veivät korvaamattoman kulttuuriperinnön tuhon partaalle, hän tilittää.

Vertailukohde  vallankumoushahmo Aleksanda Kollontain ajatushautomo  Kuusaan hovi Muolaassa selvisi sodista ja koko Neuvostoliiton ajasta 28. päivään toukokuuta 2006 saakka, jolloin tuhopoltto hävitti rakennuksen kivijalkaan asti. Tuho oli edennyt pitkälle ennen kuin liekit nielivät entisen pioneerileiritalon.

Miltään taholta ei löytynyt aikoinaan halua tai rahaa Kuusaan hovin pelastamiseen. Kiiskilään sitä löytyy Ilja Leptsovilta itseltään.

– En halua tähän projektiin mitään julkista rahaa, vähiten suomalaisilta. Venäläiset melkein Kiiskilän hävittivät ja meidän velvollisuutemme on Kiiskilä pelastaa, kirurgi korostaa.

KROHNIN sukuneuvoston puheenjohtaja Risto Honkanen pitää  Ylen haastattelussa Sleptsovin toteuttamaa restaurointia onnenpotkuna.

Leopold Krohnin poika Julius oli kova suomalaisuusmies. Hänen ruotsinkielinen vaimonsakin joutui puhumaan suomea.

–  Olen humoristisesti ilmaissut, että suomalaisuutta on edistetty kaljarahoilla. Kiiskilä symboloi sitä työtä, mitä suomalaisuuden hyväksi on tehty. Honkanen korosti Ylen haastattelussa marraskuussa 2020.

KARTANON restauroinnin perustukset ja ensimmäinen kerros alkavat olla valmiita. 

Arkkitehti ja työnjohtaja ohjaavat kuutta puuseppää, jotka käyttävät työssään pohjoisesta Vologdan alueelta hankittuja paksuja 12-metrisiä, tiukkasyisiä hirsiä. 

Viisi sisustuspuuseppää ja koristerakentajaa työskentelee omana ryhmänään.

– Hyvä puu on Vologdassa vielä suhteellisen edullista, Sleptsov mainitsee.

Vaikka Kiiskilää rakennetaan uudella puulla, työt noudattavat alkuperäistä mallia, joka käy ilmi muutamista säilyneistä valokuvista ja piirustuksista. Päärakennuksen on piirtänyt ranskalaisarkkitehti Villiers 1800-luvun alkupuolen tyyliin.

Viime vuoden urakan ansiosta päärakennuksen perustus, ensimmäisen kerroksen hirsirunko ja graniittinen kuistin lattia on korjattu.

Kartanon sähköjärjestelmä oli Sleptsovin tullessa omistajaksi täysin tuhoutunut ja homevauriot etenivät kellarissa. Nyt nekin paikat on pantu kuntoon.

Kiiskijoen varteen sijoittuvaan rakennuskokonaisuuteen kuuluu myös uudisrakennuksia kuten vartijantupa, huoltotalo ja kaksi muuta pienehköä taloa. Ne on rakennettu perinteellisellä suomalaisilla puutalotyylillä.

Kartanoon kuuluu myös huvimaja, joka on uudisrakennus. Huvimajasta on säilynyt valokuvia, joiden mukaan se on voitu rakentaa pikkutarkasti.

LUE LISÄÄ 29.4.2021 KARJALA-LEHDESTÄ

MARKKU PAAKKINEN


« Takaisin