Sisältöjohtaja Pia Puntanen johdatteli näyttelyvieraat Annan ja Onnin tarinoihin.
2021-06-16 09:50:32

Hyvässä Muistissa suuret tunteet

MIKKELI

Sodan ja rauhan keskus aloitti Mikkelissä poikkeusoloissa 

TAISI SIELLÄ kyynel vieriä silmäkulmaan. Ja kuulua helpotuksen huokaus, pieni ilon hetkikin koittaa.

Tunteita elettiin vahvasti viime viikonloppuna Mikkelissä. Autenttiset paikat ja esineet saivat lisää voimaa uusimman tekniikan virtuaalitodellisuudesta ja päin vastoin.

Sodan ja rauhan keskus Muisti avattiin poikkeusoloissa, joihin kuuluvat niin sota kuin koronapandemiakin. Ajankohta  oli  4. kesäkuuta, Puolustusvoimain lippujuhlan päivä ja Mannerheimin syntymäpäivä.

Jos ei olisi ollut poikkeusoloja, uusi tiedekeskus ja uudistettu Päämajamuseo olisi ollut täynnä näyttelyvieraita. Nyt heitä voidaan ottaa sisään vain 20 hengen tuntivauhdilla.

– Kokonaisuutena hieno, tarinat koskettavia, kokosi kuulemansa ensimmäisen viikonlopun yleisökommentit Muistin myymälänhoitaja Hanna Kolimaa.

MONET HALUSIVAT oman muiston Muistista. Suosikkituote on korvikekahvi, jonka pienpaahtimo on valmistanut sodanajan reseptillä: 15–25 prosenttia kahvia ja valtaosa jauhettua voikukanjuurta, ohraa ja sikuria sopivassa suhteessa.

Jatkosodassa kahvi loppui kokonaan ja myyntiin tuli kahvinvastike, joka oli tehty vain korvikeaineista. Kekseliäimmät panivat joukkoon muiden muassa tammenterhoja ja koivunkääpää.

– Vaikuttavin kokemus oli Summan taistelun animaatio. Siinä oltiin tykistökeskityksen keskellä Miljoonalinnakkeessa, kertoi kirkkonummelainen Markku Vuorikari. Hän tuli entiseen kotikaupunkiinsa Kirkkonummelta.

– Isäni oli jatkosodan vapaaehtoinen ja haavoittui sitten sodan loppuvaiheessa. Olen ylpeä siitä, että olen voinut kertoa Adolf Ehrnroothille isäni palvelleen JR 7:ssä, Markku Vuorikari mainitsi.

JR 7 tunnetaan Tyrjän rykmenttinä, joka aloitti sodankäynnin Parikkalan rajaseudulla. Vuorikari on sukuaan Uukuniemen Bergejä. Hänen isänsä syntyi  nykyrajan toisella puolella kolmen kilometrin päässä.

– Aiemmin Päämajamuseossa on kiinnostanut tiedot talvisodan pommituksesta loppiaisena 1940. Siitä puhuivat oppikoulun opettajat paljon ja ihmiset kertoivat tarkkaan, mihin pommit osuivat, Vuorikari kertoi.

SODASSA OLLEIDEN nahkoihin pääsee aidosti kuuden tarinan voimin. Yksi tarina on johannekselaisen Annan,  joka joutuu evakkotaipaleelle kotieläinten kanssa. Tarinan on kutonut kirjailija Sirpa Kähkönen.

– Voin hyvin samastua Annaan, sillä äiti on kotoisin maatilalta. Toinen kiinnekohta maanpuolustukseen on ukkini, joka on sotakamreeri ja ollut rajavartijana, kertoi Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva Janita Lautamäki.

– Valtaosa naisista meni mukaan Annan tarinaan, miehet laitilalaisen Onnin, mutta eivät sukupuolirajat olleet ehdottomia, laskeskeli tarinaoppaana toiminut Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen.

Naisten, lasten ja siviilien kokemukset osana maailmansotaa tulevat monipuolisesti sodan ja rauhan tiedekeskuksessa.

– Näyttelyvieras joutuu vaikeaan paikkaan, kun pitää ratkaista, mitä evakkokuormaan mahtuu, Puntanen kertoo.

Vanha tuttu Päämajamuseo kokee uudistumista, vaikka Mannerheimin ja sotilaiden työtilat pysyvät entisellään. Sotilaallinen ja poliittinen johtaminen tulevat entistä monipuolisemmin esille.

MARKKU PAAKKINEN


« Takaisin