Korona-aikana rajavartijat toimivat yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa. Arkistokuva Nuijamaalta.
2021-12-01 10:27:50

Kannaksen ja Laatokan Karjalan tukikohdat pysyvät

KARJALANKANNAKSELLA, Laatokan Karjalassa ja pohjoisempien rajaylityspaikkojen tuntumassa uutisvirta kulkee uomassaan rauhallisesti verrattuna Venäjän, Valko-Venäjän, Naton ja Euroopan Unionin levottomiin rajapintoihin.

Monesta toisteltu hokema siitä, että Suomi ei enää ole lintukoto, on kuitenkin ulko- ja turvallisuuspoliittinen fakta. Asetelma oli esillä Lappeenrannassa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan järjestämässä seminaarissa ja yleisötilaisuudessa.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta on pysyvä parlamentaarinen komitea, jonka valtioneuvosto asettaa vaalikaudeksi.

RAJAVALVONNAN tehokkuuden näkökulmasta ratkaisevaa on rajavartiolaitoksen kyky sopeutua vaihtuviin tilanteisiin rajoilla nykyisellä henkilöstöllä.

Viimeisten vajaan kahden vuoden ajan rajavartiolaitoksen tilannetta on leimannut itärajan liikenteen romahtaminen ja rajavartioinnin painopisteen osittainen siirtäminen länsirajoille.

Itärajalla ei ole havaittu luvattomien rajanylitysten huomattavaa lisääntymistä vuodenvaihteen 2015–2016 tapaan. Turvapaikkahakemusten määrä on pysynyt alhaisimmalla tasolla sitten 1980-luvun.

Rajalla tunnustetaan, että Venäjän rajavartiopalvelun toiminnasta paljolti riippuu, miten luvattomat rajanylitykset voidaan estää. Venäjän valtiollisen turvallisuuspalvelun FSB:n alainen rajavartiopalvelu on ilmoittanut estäneensä rajavyöhykkeellä pitkin kesää kymmenien henkilöiden rajanylitysaikeet.

VUODENVAIHTEEN 2015–2016 maahantulotulva Suomeen voisi viranomaisnäkemyksen mukaan toistua jopa rajaporttien avaamisena Venäjän rajanylityspaikoilla, jos Venäjän rajavartiopalvelu muuttaa radikaalisti linjaansa ja toimintatapaansa.

Rajavartiolaitos on reagoinut itärajan mahdolliseen maahantulotulvaan tehostamalla yhteistyötään puolustusvoimien, poliisin ja maahantuloviranomaisten kanssa.

Entinen sisäministeri Kai Mykkänen (kok) on väläytellyt aidan rakentamista ainakin osalle itärajaa.

Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara on ehdottanut Helsingin Sanomien haastattelussa valmiuslakiin mainintaa siirtolaisten käyttämisen uhasta vihamieliseen painostukseen Suomea kohtaan.

PUOLUSTUSVOIMIEN tiedustelulaitoksen johtaja, eversti Esapekka Vehkaoja arvioi, että Venäjän sotilaallisen toiminnan painopistealueina Itämeri Suomenlahtea myöten sekä pohjoinen Barentsinmeri ovat säilyttäneet asemansa samaan aikaan kun Kaakkois-Eurooppa ja Mustanmeren ympäristö ovat lisänneet merkitystään.

Puolenkymmentä vuotta sitten Suomessa kiinnitettiin huomiota Venäjän sotilaalliseen varustautumiseen Suomen lähialueilla konventionaalisilla aseilla.

Nyt keskustelu on siirtynyt aseteknologian puolelle: uusimman sukupolven Suhoi 35-hävittäjiin, kokeiluasteella oleviin hypersoonisiin ohjuksiin ja miehittämättömiin lennokkeihin.

Suhoi 35-hävittäjää pidetään edelleen kilpailukykyisenä vastustajana läntisille hävittäjille Lockheed Martin f-35:tä, Suomen vahvaa HX-hävittäjäehdokasta, myöten. 

– Karjalankannaksella Perkjärven lähistöllä Kamenkassa sijaitsee varuskunta ja reservinä moottoroitu jalkaväkiprikaati. Petroskoin lähistöllä Besovetsissä on lentotukikohta ja Ivalon korkeudella pohjoisessa Kuolan niemimaan tukikohtia etelämpänä Alakurtti, joka avattiin 2010-luvulla uudelleen, Vehkaoja luettelee.

Lähialueen sotilastukikohdat ja konventionaaliset asejärjestelmät muuttuvat enemmän näyttö- kuin käyttövoimiksi, kun Venäjä jatkaa hypersoonisten Zirkon-ohjusten ja lennokkiteknologian kehittämistä.

Vielä puoli vuosikymmentä sitten lännessä laskettiin Iskander-ohjusten yli 500 kilometrin kantomatkoja. Nyt lasketaan Zirkonin lentoaikaa, joka saattaa olla noin 100 kilometriä minuutissa.

MARKKU PAAKKINEN


« Takaisin