Teot puhuvat Petri Sarvamaan mukaan joskus enemmän kuin sanat.
– Tässä mielessä olisi erityisen tärkeää, että Suomessa lopetettaisiin lähes 30 vuotta kestänyt juupas-eipäs väittely Naton jäsenyydestä ja ryhdyttäisiin sanoista tekoihin, h
2022-02-09 10:05:50

Petri Sarvamaa meppinä jo kymmenen vuotta

BRYSSEL

VENÄJÄLLÄ ei voi olla valtaa vaikuttaa itsenäisten maiden päätöksiin puolustuksen järjestämisestä. Suomen on osoitettava oma paikka ja näytettävä Nato-jäsenyyttä hakemalla, että olemme aidosti osa länttä, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa viestittää.

Venäjän ulkopoliittisen pelin kovenemisen taustalla vaikuttavat Sarvamaan mukaan monet asiat. Pääsyy on se, että Venäjä kamppailee menetetystä paikastaan suurvaltojen joukossa. Uhittelu on Venäjän keino saada keskusteluyhteydet auki länteen.

Sarvamaa pitää pienenä sitä riskiä, että Euroopan turvallisuuden järjestämisestä sovittaisiin Suomen ohi.

– Presidentti Niinistö on pitänyt linjat auki niin itään kuin länteen. Lisäksi USA:n presidentin hallinto on useaan otteeseen korostanut, että se ei neuvottele Venäjän turvatakuista ilman eurooppalaisia liitolaisiaan.

EUROOPAN UNIONISTA on Sarvamaan mukaan mahdollista kehittää nykyistä vahvempi ulkopoliittinen toimija. Se kuitenkin edellyttää, että jäsenmaat tekevät entistä enemmän yhteistyötä.

– Yksi selkeä keino on, että turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä siirryttäisiin yhä enemmän määräenemmistöpäätöksiin.
Lisäksi EU:n on kehitettävä ja tiivistettävä ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä muun muassa Naton kanssa.

Länsi ei ole Sarvamaan mukaan niin hajanainen kuin jotkut väittävät.
Erityisesti EU-maat ovat osoittaneet vahvaa yhteistyöhalua ja nopeaakin päätöksentekokykyä viimeaikaisten tapahtumien, kuten Ukrainan kriisin ja Puolan rajan tilanteessa.

– Täytyy muistaa, että Venäjä nimenomaan pyrkii toimillaan aiheuttamaan hajaannusta EU:n sisällä. Jos antaudumme tälle ajattelulle, Putin on osaltaan onnistunut tavoitteissaan.

– Toisaalta tiedetään, että uudenlaisiakin haasteita on näköpiirissä. Niitä ovat esimerkiksi kiihtyvä suurvaltojen kilpavarustelu, populismin lisääntyminen, hybridisodankäynti ja energiakriisi.

Sarvamaa lisää, että esimerkiksi Lissabonin sopimuksessa olevan avunantovelvoitteen uskottavuus kasvaisi, jos sen mukaista toimintaa lähdettäisiin harjoittelemaan laajemmassa yhteistyössä jäsenvaltioiden kesken.

VENÄJÄ menetti suurvaltastatuksen, kun Yhdysvallat liittolaisineen saivat lähes suvereenin aseman maailmanpolitiikassa. Se joutui ainoastaan reagoimaan läntisten maiden, erityisesti Yhdysvaltojen, toimiin.

– Turvallisuuspolitiikassa vuotta 2008 voidaan pitää todellisena vedenjakajana. Venäjän katsottiin tuolloin vahvistuneen sotilaallisesti ja taloudellisesti suurvallaksi. Siitä seurasi saman vuoden elokuussa alkanut Georgian sota.

– Krimin valtaus on osa tätä voimapolitiikkaa, jossa Venäjä ei pyri pelkästään reagoimaan, vaan olemaan myös aktiivinen toimija. Tätä taustaa vasten en usko, että tilanne on alueella rauhoittumaan päin, vaikka haluankin pysyä optimistisena.

Lännen asettamat pakotteet saattavat Sarvamaan mukaan vähitellen näivettää Venäjää. Sen hän uskoo lopulta tuovan helpotusta myös Krimin tilanteeseen.

Näetkö toivoa siinä, että Venäjällä nuori sukupolvi ja tuleva johto olisi nykyistä vähemmän uhitteleva?

– Kyllä. Pojasta polvi paranee ilmansuunnasta riippumatta. On vain pidettävä huolta siitä, että nuorilla on vapaus kouluttautua, nähdä maailmaa sekä luoda maailmankatsomuksensa itse.

Vaihtoehtoja ja tulevaisuususkoa pitää Sarvamaan mukaan olla, sillä usein näköalattomuus johtaa kyynisyyteen ja epätoivoon.

LUE LISÄÄ 27.1.2022 KARJALA-LEHDESTÄ

MARKKU SUMMA


« Takaisin