2019-04-17 09:48:34

Kolumni

Jussin jytkyn piti jäädä suutariksi

RISTO UIMONEN

ENSIN tuli jytky 2011, sitten jatkojytky 2015, ja nyt jysähti jo kolmannen kerran. Perussuomalaiset tekivät sunnuntaina niin komean vaalituloksen Jussi Halla-ahon johdolla, että sitä voi nimittää Jussin jytkyksi. Hänellä kun oli keskeinen rooli tässä kolmannessa jytkyssä, jossa hänestä tuli vaalien äänikuningas.

Itse asiassa Jussin jytkyä ei pitänyt tulla tai sen piti jäädä suutariksi. Perussuomalaisten kannatushan putosi noin kahdeksaan prosenttiin, kun puolue hajosi kahtia kesän 2017 alussa, jolloin tohtori Halla-aho nousi sen johtoon ja Timo Soinin porukat lähtivät omille teilleen.

Tuossa vaiheessa näytti siltä, että vastuunkanto toimi juuri niin kuin oli odotettu. Sen oli oletettu puhaltavan ilmat pois Perussuomalaisten populismista. Puolueen arveltiin kutistuvan pieneksi murisevaksi politiikan terrieriksi. Laskevan trendin piti vain vahvistua, kun soinilaiset perustivat Sinisen Tulevaisuuden.

Aluksi niin kävikin. Halla-ahon johtaman puolueen kannatus putosi 7–8 prosenttiin, ja Sinisten gallup-suosio jäi prosentin tuntumaan. 

Nyt kuitenkin Perussuomalaiset on maan toiseksi suosituin puolue, mitataanpa järjestystä ääniosuudella, äänimäärällä tai kansanedustajien määrällä. Jussin jytky on tässä mielessä vankemmalla pohjalla kuin olivat Timo Soinin kaksi voittoa.

VASTUUNKANTO vaikutti, mutta se koski vain Sinistä Tulevaisuutta. Se pyyhkiytyi eduskunnan puoluekartalta kokonaan näissä vaaleissa. Halla-ahon puolue ei kelvannut kesäkuussa 2017 Juha Sipilälle ja Petteri Orpolle hallituskumppaniksi, joten se pystyi monopolisoimaan populismin vastuusta vapaana.

Perussuomalaisten loppukiri oli hämmentävän kova, aivan kuin edellisissä jytkyvaaleissa. Halla-ahon puolueen kannatus pyöri vielä marras–joulukuun mittauksissa kahdeksassa prosentissa, ja se sai lopulta äänistä 17,5 prosenttia. Se siis yli kaksinkertaisti kannatuksensa noin puolessa vuodessa. Sunnuntain äänissä Perussuomalaiset oli ykkönen. Jos vaalit olisivat olleet viikkoa myöhemmin, Halla-ahon puolue olisi nyt Suomen suurin puolue.

Halla-aho olisi voinut sanoa tulosiltana, että kävi juuri niin kuin hän ennakoi. Hän oli nimittäin toistanut vaalikeskusteluissa, että Perussuomalaiset tavoitteli suurimman puolueen asemaa. Hän tunnusti kuitenkin kiitospuheessa omalle väelleen sunnuntai-iltana, ettei kukaan osannut odottaa näin hyvää tulosta. Se oli ilmeisen rehellistä puhetta.

PERUSSUOMALAISTEN nopeaa nousua on vaikea selittää muuten kuin Halla-ahon roolilla tv:n vaalikeskusteluissa – kenttätyötä ja vapaaehtoisia väheksymättä. Tv-väittelyjen alkaminen ja Perussuomalaisten kannatuksen nousu osuvat nimittäin yksiin.

Halla-aho toisti puoluejohtajapaneeleissa kahta asiaa. Hän korosti toisaalta maahanmuuton aiheuttamia ongelmia ja Sipilän vastuuta pakolaisvyörystä tämän tekemän asuntotarjouksen takia. Toisaalta hän puolusti tavallisia suomalaisia lihansyöjiä ja diesel-autojen omistajia sanomalla, ettei heitä voinut asettaa vastuuseen ilmaston lämpenemisestä. Halla-aho toi keskusteluun hyvää tarkoittavan ilmastoidealismin vastapainoksi arkipäivän realismia. Se näyttää purreen.

Nyt on kyse siitä, mitä Perussuomalaiset tuloksellaan tekevät. Jos he pääsevät ja lähtevät hallitukseen, se on tuhoisaa heidän kannatukselleen. Populismia ei nimittäin nitistetä nitistämällä. Se löytää uuden purkautumiskanavan.

Jos taas Perussuomalaiset jätetään oppositioon, he voivat jatkaa populistisella linjallaan ja lisätä suosiotaan.

 

Kirjoittaja on espoolainen tietokirjailija


RISTO UIMONEN


« Takaisin