AITA Perinteiset aidat ja portit - Teppo Korhonen (rajoitettu erä)

Viljelysten aitaaminen ja aitojen huolto oli aina 1900-luvun alkupuolelle asti suuri osa maatalousyhteisön vuodenkiertoa ja valtaisa ponnistus. Aidat rajasivat pellot omistuksen mukaan mutta ennen kaikkea pitivät vapaasti laiduntavan karjan ja villieläimet poissa pelloilta. Niinpä aitaamisesta oli tarkat määräykset, joiden rikkomuksia käsiteltiin käräjilläkin. 
Lukemattomat kilometrit kauniita puisia riukuaitoja moninaisine muunnelmineen peltojen, niittyjen, teiden ja hakamaiden laidoilla rajasivat myös sen jo kadonneen maalaismaiseman, jonka tunnemme enää vanhojen aapisten ja satukirjojen kuvituksista. 
Kansatieteen emeritusprofessori Teppo Korhosen teos kertoo aidan ja aitaamisen historian ja kulttuurihistorian, erilaiset aitatyypit ja aidanrakennustekniikat - eikä aitaa ilman porttia. Kirjan runsaasta kuvituksesta voi ottaa oppia oman riukuaidan tekemiseenkin.

RAJOITETTU ERÄ

Kovakantinen, sivuja 200, kustantaja Maahenki 2013

VIIPURI - KAUPUNKIKUVA juliste , (Markku Löffman)

NÄKYMÄ 1930-LUVUN VIIPURISTA

Alkuperäisen taulun maalannut Karjala-lehdelle Markku Löffman.

Julisteen koko 40 x 50 cm

(hinta sisältää postikulut)

TUOMAS MÖTTÖNEN, toim: LIIKEMIEHIÄ JA HYVÄNTEKIJÖITÄ

Kokoomateos piirtää kuvan luovutetun Karjalan talouselämästä ja -vaikuttajista.

Karjalaisella yrittäjyydellä on ollut suuri vaikutus Suomen talouteen ja liike-elämän kehitykseen. Tuomas Möttösen toimittama teos Liikemiehiä ja hyväntekijöitä piirtää ensimmäistä kertaa kattavan kuvan luovutetun Karjalan talouselämästä ja -vaikuttajista. Joukko historiantutkijoita ja alueen asiantuntijoita esittelee Karjalassa vaikuttaneiden keskeisten liikemiesten ja yrittäjien toimintaa sekä alueen talouselämän historiaa ja erityispiirteitä 1500-luvulta alkaen. Neuvostoliitolle pakkoluovutettu Karjala oli merkittävä talousalue, jossa oli runsaasti yrittäjiä ja elinkeinotoiminnan harjoittajia. Heihin kuuluivat mm. liikemies ja mesenaatti Juho Lallukka, ”Tammisuon ruhtinas” Juho Hallenberg sekä Hackmanin ja Starckjohannin teollisuussuvut.

Tuomas Möttönen on Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori ja kirjoittanut osan teoksen artikkeleista. Muut kirjoittajat ovat FM Annastiina Henttinen, dos. Kai Hoffman (Helsingin yliopisto), prof. Petri Karonen (Jyväskylän yliopisto), FM Terhi Kivistö (Turun yliopisto), dos. Marko Paavilainen sekä Etelä-Karjalan liiton kehittämispäällikkö, FM ja KTM Anu Talka.

TUOMAS MÖTTÖNEN, toim: Liikemiehiä ja hyväntekijöitä. Luovutetun Karjalan talousvaikuttajat.

AARNO PILTZ Kirjoituksia Karjalan karttakuvasta

 AARNO PILTZ Kirjoituksia Karjalan karttakuvasta - kolmiomöntti, töpö, huopatossumalli

Teos sisältää metsänhoitaja Aarno Piltzin 33 Karjala-lehdessä vuonna 1986 ilmestynyttä artikkelia. Hän oli innokas Karjalan ystävä ja vanhojen karttojen keräilijä. 

Runsaasti kuvitettu kirja on oivallinen tiedonlähde kaikille Karjalasta ja kartografian historiasta kiinnostuneille.

Kustantaja Karjalan Kirjapaino.

Pieni rajoitettu erä!

KARJALAISET JUHLASORMIKKAAT

Karjalaiset juhlasormikkaat

Karjalaisen Koiviston pitäjän alueella kukoisti 1800-luvulla rikas sormikasmallisto. Upeat, yksityiskohdissaan runsaat sormikkaat ovat kuin neulottuja koruja. Kirjavat nauhat ja sormenpäihin liitetyt tupsut korostivat sormikkaiden hienoutta - tupsut sormissa ei tehty työtä. Anne Bäcklundin Juhlasormikkaat - Kirjoneulekäsineitä Koivistolta esittelee tämän rikkaan perinteen ja antaa sormikkaisiin tarkat ohjeet. Bäcklund on neulonut museo- ja muista lähteistä löytämänsä mallit mahdollisimman tarkasti alkuperäisessä asussa. Kirja sopii neulomisen perustaidot jo osaaville sekä haasteita haluaville neulojille.

Kustantaja: Maahenki

TITULOINTIA, toimittaneet Teppo Tiittanen ja Hannu Teider

Piirtäjäkuvittaja Jorma ”Titu” Tiittanen (1929-2017) tunnettiin aikakauslehti Seuran iskevistä piirrospakinoista. ”Titulointia” ilmestyi lehdessä syyskuusta 1965 vuoden 2009 loppuun ja piirroksia julkaistiin yli 2 200 kappaletta. Titun ajankohtaiset ja elämänmyönteiset piirrokset ovat säilyttäneet tehonsa ja peilaavat mainiosti aikaansa.  Karjalassa, Raudussa syntynyt Tiittanen vietti osan lapsuusvuosistaan Viipurissa.

Titulointia -kirjaan on koottu pieni osa, noin sata Tiittasen oivallusta suomalaisena olosta. Kirja on kunnianosoitus 90 vuotta sitten syntyneelle (29.10.) Jorma Tiittaselle. Samalla muistetaan itsenäisyyspäivänä 85 vuotta täyttävää Seura-lehteä.

Kovakantinen teos soveltuu mainiosti myös lahjaksi.

Kirjan toimittivat Titun poika Teppo Tiittanen ja toimittaja Hannu Teider, kirjaa myy sen kustantaja Karjala Lehti Oy.

PITÄJÄMUKI

Karjala -lehden luovutetun Karjalan kartoista valmistamat PITÄJÄMUKIT

Vaihtoehtoja on saman verran kuin Karjala -lehdellä on erilaisia pitäjäkarttoja eli lähes 40 kpl. 

Mukeja myydään yhden (1), kahden (2), neljän (4) tai kymmenen (10) kappaleen erissä. Mukit valmistetaan maksun jälkeen ja toimitusaika on noin kaksi (2) viikkoa.

Mukit lähetetään postipakettina, saapumisilmoitus lähetetään tekstiviestinä.

Lehti ei vastaa noutamatta jätetyistä paketeista.

TARJOUS HISTORIANHARRASTAJILLE !

VIIPURIN LÄÄNIN HISTORIA - SARJA

YHTEISHINTAAN 250 euroa  

Tarjous sisältää kirjat:

osa 1 Karjalan synty  - Teos sisältää ensimmäisen laajan yhteenvedon Karjalan geologiasta, elollisen luonnon vaiheista ja arkeologiasta.

osa 2 Viipurin linnaläänin synty - käsittelee Karjalan alueen keskiaikaista historiaa vuosiin 1534-41 saakka, jolloin uudelle ajalle ominaisia piirteitä ilmaantui Karjalaan. 

osa 3 Suomenlahdelta Laatokalle  - Keskiaika päättyi Ruotsin valtakunnasssa kuningas Kustaa I:n valtaannousuun vuonna 1523 ja Viipurin Läänissäkin viimeistään vuosikymmen myöhemmin, vuonna 1534, kun Viipurin linnan ja linnaläänin viimeinen lääninherra menetti asemansa. 

osa 4 Vanhan Suomen aika - teos selvittää viiden kirjoittajan voimin Karjalan vaiheita vuodesta 1710 vuoteen 1810. Aikakauteen liittyi suurvalta Ruotsin aseman hiipuminen ja Venäjän merkityksen kasvaminen.

osa 5 Autonomisen Suomen rajamaa -  syväluotaa Karjalaa ajalla 1811-1917. Suomen Suuriruhtinaskunnan historia jakautuu hitaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kauteen sekä vuosien 1856-1916 voimakkaaseen taloudelliseen kasvuun ja sivistykselliseen esistymiseen.

osa 6 Karjala Itärajan varjossa - Kun Suomi itsenäistyi, väkirikkaan ja, jo varhain teollistuneen Viipurin läänin itäraja sulkeutui. Pietarin läheisyydestä monin tavoin hyötyneen alueen oli suuntauduttava Nevan metropolista Suomeen.

Teoksissa toimittajina :  

Yrjö Kaukiainen, Risto Marjomaa,  Jouko Nurmiainen, Kimmo Katajala, Antti Kujala ja Anssi Mäkinen

Teossarjan kustantajina ovat Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö ja Karjalan Kirjapaino Oy.

Karjala-lehti irtonumero 11 / 25.3.2021 (printtilehti)

• Puhekieli muuttuu aina, murre sen mukana

• Karjala-lehti nosti levikkiään

• Etsiminen, löytäminen ja uteliaisuus vievät Markus Lehtipuun yhä uudelleen maailmalle

• Uusi versio Karjalan kunnaista korostaa idän yhteisöllisyyttä

• Suistamon Sähkö  - konemusiikkia ja haitaritaiturointia

• Ikoneissa yhdistyvät rukous, taide ja kauneus

• Marjo Smolander rikkoo äitiyden myyttiä

• Perinneaita tunnettiin 1400-luvun lakikirjoissa

• Vanha karjalaiset kirjailijat - Otto Arvid Lydecken

• Heljä Koponen sai mummolta perinnöksi intohimon karjalaiseen ruoka-elämään

MUISTOJEN KARJALA -kartta

Kaunis kartta, jossa pitäjät merkitty symbolein.

Aarne Nopsanen 1971.

Koko 71 x 55cm

Kartta lähetetään pahviputkilossa, joka noudetaan postista.